*

Peter Fryckman Minun puolueeni on Suomi

Estääkö tämä valtiosopimus Suomen Nato-jäsenyyden?

Neuvostoliiton kompastuttua solmi Suomi allaolevan valtiosopimuksen nykyisen Venäjän Federaation kanssa Esko Ahon ollessa pääministerinä Mauno Koiviston toisella presidenttikaudella vuonna 1992.

Sopimuksen sanamuoto on toisten mielestä selkeän sitova ja toiset vähättelevät sitä pitäen koko tekstiä "kevyenä" ja tulkitsevat, ettei se sido Suomea jo menneeseen aikaan kuuluvana.

Sopimus on kuitenkin edelleen joka tapauksessa voimassa ja irtisanottavissa ennen heinäkuuta v. 2015 yksipuolisesti jomman kumman sopijapuolen taholta.

 

Mielestäni tämä sopimus on syytä ottaa julkiseen käsittelyyn nyt, kun kansalaiskeskustelu Natosta vihdoin on saanut luvan alkaa ja aiheesta tullaan järjestämään Suomessa kansanäänestys.

 

Alla ote artiklat 1-5 ja koko sopimus linkissä.

 

"Asetus Asetus Venäjän federaation kanssa suhteiden perusteista tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta

Ulkoasiainministerin esittelystä säädetään:

1 §

Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 1992 tehty Suomen tasavallan ja Venäjän federaation välinen sopimus suhteiden perusteista, jonka eduskunta on hyväksynyt 22 päivänä toukokuuta 1992 ja jonka tasavallan presidentti on ratifioinut 26 päivänä kesäkuuta 1992 ja jota koskevat ratifioimiskirjat on vaihdettu 11 päivänä heinäkuuta 1992, on voimassa 11 päivästä heinäkuuta 1992 niin kuin siitä on sovittu.

2 §

Tämä asetus tulee voimaan 27 päivänä heinäkuuta 1992.

Helsingissä 20 päivänä heinäkuuta 1992

1 artikla

Sopimuspuolten suhteet perustuvat YK:n peruskirjan ja ETYKin päätösasiakirjan mukaisesti kansainvälisen oikeuden periaatteisiin kuten täysivaltaiseen tasa-arvoisuuteen, pidättymiseen voimakeinoilla uhkaamisesta tai niiden käytöstä, rajojen loukkaamattomuuteen, alueelliseen koskemattomuuteen, riitojen rauhanomaiseen ratkaisemiseen, sisäisiin asioihin puuttumattomuuteen, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamiseen sekä kansojen oikeuksien samanarvoisuuteen ja itsemääräämisoikeuteen. Sopimuspuolet täyttävät vilpittömästi kansainvälisen oikeuden velvoitteet ja edistävät hyvän naapuruuden hengessä keskinäistä yhteistyökumppanuuttaan sekä yhteistyötään kaikkien maiden kanssa.

2 artikla

Sopimuspuolet käyvät säännöllisesti vuoropuhelua korkeimman valtiojohdon tasolla ja muulla hallitustasolla maittensa kehityksestä sekä keskinäisistä ja kansainvälisistä kysymyksistä.

Ne edistävät kanssakäymistä eri aloilla kansanedustuslaitosten kesken sekä keskushallinnon, alueellisten ja paikallisten viranomaisten kesken.

Ne neuvottelevat kahdenvälisiä suhteitaan koskevista kysymyksistä rakentavassa hengessä ja molempien etuja kunnioittaen.

3 artikla

Sopimuspuolet sitoutuvat säilyttämään yhteisen rajansa hyvän naapuruuden ja yhteistyön rajana ETYKin päätösasiakirjan mukaisesti sen loukkaamattomuutta ja toistensa alueellista koskemattomuutta kunnioittaen.

4 artikla

Sopimuspuolet pidättyvät voimakeinoilla uhkaamisesta tai niiden käytöstä toisen osapuolen alueellista koskemattomuutta tai poliittista riippumattomuutta vastaan ja selvittävät keskinäiset riitansa rauhanomaisin keinoin YK:n peruskirjan ja ETYKin päätösasiakirjan sekä muiden ETYK-asiakirjojen mukaisesti.

Sopimuspuolet eivät käytä eivätkä salli aluettaan käytettävän aseelliseen hyökkäykseen toista sopimuspuolta vastaan.

Siinä tapauksessa, että Suomi tai Venäjä joutuu aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, toinen sopimuspuoli myötävaikuttaa ristiriidan selvittämiseen YK:n peruskirjan ja ETYKin asiakirjojen periaatteiden ja määräysten mukaisesti ja pidättyy sotilaallisen avun antamisesta hyökkääjälle.

5 artikla

Sopimuspuolet työskentelevät päättäväisesti YK:n ja ETYKin toimintakyvyn vahvistamiseksi kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämisessä. Ne tukevat kansainvälisiä ponnisteluja, jotka tähtäävät aseidenriisuntaan, aseistuksen valvontaan sekä luottamuksen ja turvallisuuden lisäämiseen sotilaallisella alalla.

Tilanteissa, joissa kansainvälinen rauha ja turvallisuus tai erityisesti jommankumman sopimuspuolen turvallisuus ovat vaarantuneet, Suomi ja Venäjä ovat tarvittaessa yhteydessä keskenään YK:n ja ETYKin tarjoamien keinojen käyttämiseksi ristiriidan selvittämiseen."


http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1992/19920063?search[type]=pika&search[pika]=ven%C3%A4j%C3%A4

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (132 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Noissa pykälissä ei kuitenkaan ole mitään, mikä estäisi liittymisen puolustusliittoon.

Käyttäjän peterfryckman kuva
Peter Fryckman
Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ei kaipaa perusteluja, koska puolustusliiton ei ole tarkoitus hyökätä ketään vastaan. Päinvastoin, puolustusliittoon liittyminenhän vain vahvistaa Suomen mahdollisuuksia torjua hyökkäys, kuten sopimusteksti edellyttää.

Käyttäjän peterfryckman kuva
Peter Fryckman Vastaus kommenttiin #8

"1 artikla

Sopimuspuolten suhteet perustuvat YK:n peruskirjan ja ETYKin päätösasiakirjan mukaisesti kansainvälisen oikeuden periaatteisiin kuten täysivaltaiseen tasa-arvoisuuteen, pidättymiseen voimakeinoilla uhkaamisesta tai niiden käytöstä..."

Mielestäni tärkeämpää kuin tekstiin tuijottaminen on ymmärtää sen sisällön merkitys ja siinä erityisesti se, että uhkan kokeminen on subjektiivinen asia ja 1. artiklan mukaan olisi otettava huomioon toisen sopijapuolen kokemana se tilanne, että Natolla olisi 1200 km lisää rajaa käytettävissä omaan "puolustautumiseensa".

Ei ole siis kyse pelkästä juridisen tekstin tulkinnasta.

Käyttäjän PaavoVaattovaara kuva
Paavo Vaattovaara Vastaus kommenttiin #13

#13
Näin tavis kansalaisena mielestäni teksti on ratkaiseva. Kaikki muu on tulkintaa.

Sopimuspuolten suhteiden tietenkin pitäisi perustua YK:n ja ETYK:in mukaisesti mutta jos toinen osapuoli (Suomi) katsoo, että naapurin toimenpiteet merkitsevät mahdollista uhkaa ja vaativat liittoutumisen uskottavan puuolustuksen saamiseksi niin katsoisin, että on oikeus liittoutua.

Mielestäni Suomellakin on oikeus ajatella, että on 1300 kilometriä pitkä raja josta uhka olisi mahdollisesti tulossa.

Nämä ovat vain tavis kansalaisen mielipiteitä.

Käyttäjän peterfryckman kuva
Peter Fryckman Vastaus kommenttiin #26

Tuo on hyvä näkökanta, kun muistaa sallia samanlaisen päättelyn myös toiselle sopijapuolelle. Toisen oikeudet loppuvat siihen, mistä toisen alkavat.

Käyttäjän PaavoVaattovaara kuva
Paavo Vaattovaara Vastaus kommenttiin #27

Eihän se niin voi olla, että jos Suomi katsoo uhkan olevan niin myös Venäjän pitää myöntää olevansa uhka Suomelle ennen kuin Suomi voi yhtyä puolustusliittoon.

Käyttäjän peterfryckman kuva
Peter Fryckman Vastaus kommenttiin #38

En minä tuollaista kyllä sanonutkaan.

Uhkasta puhuttaessa tulee ottaa huomioon myös se, millä tavalla toinen sopijapuoli toisen toimet subjektiivisesti kokee.

Eli jos Venäjä kokee Suomen Nato-jäsenyyden uhkaksi, millä tavoin se silloin tulkitsee sopimusta jne.

Yksi viime vuosina yleistynyt keino on tietysti viitata kintaalla tällaiselle ajattelulle, mutta sen lopputulos on historiaa tuntevien tiedossa enkä osaa neuvottelutietä kannattavana ajatella, että tuo olisi kovin viisasta.

Käyttäjän PaavoVaattovaara kuva
Paavo Vaattovaara Vastaus kommenttiin #40

No joo - minulla jäi edellisestä pois se, että tietenkin Venäjällä on oikeus ilmaista mielipiteensä siihen kun Suomi lisää puolustuskykyä, mutta ei sopimuksen teksti sitä estä.

Käyttäjän peterfryckman kuva
Peter Fryckman Vastaus kommenttiin #44

Taitaa lopulta kulminoitua koko kysymys yhteen ainoaan seikkaan eli millä Suomi saa Venäjän vakuutettua, että huolimatta mahdollisesta Nato-jäsenyydestä Suomi tai Suomen maaperä ei edelleenkään muodostaisi uhkaa Venäjälle.

Päinvastaisessa tapauksessa tilanne johtaa kärjistymiseen ja puolustautumisen kierteeseen molemmin puolin rajaa.

Mikko Saarinen Vastaus kommenttiin #8

Minä tulkitsen sopimusta aivan samoin. Sopimus suorastaan kannustaa liittymään Natoon.

Käyttäjän kimmokautio kuva
Kimmo Kautio Vastaus kommenttiin #8

Ja tästä "puolustusliitosta" kertonee aika paljon se, että valheellisin perustein maansa Irakin sotaan vienyt Fogh Rasmussen on kyseisen liiton johdossa palkintovirassa.

Käyttäjän JonHellevig1 kuva
Jon Hellevig Vastaus kommenttiin #8

Juha, ethän sä oikeasti voi luulla, että jos kutsut sotilasliitto NATO:a "puolustusliitoksi" niin sitten se ei hyökkää ketään vastaan. On aivan selvä, että NATO on agressiivinen hyökkäysliitto ja että sen päämääränä on Venäjän valloittaminen.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Juha Kuikka!

Ei kannata kirjoitella musta-tuntuu-juttuja.

Kyllä Venäjän kanssa tehdyn naapuruussopimuksen 4. artiklan sotilaallinen teksti estää Nato-yhteistyön, sillä ko. teksti on kaatumassa olleen Neuvostoliiton sanelema, kuitenkin Venäjän parafoima ja ratifioima.

Vaikka Putin rikkoisi kansainvälisiä sopimuksia, tästä Suomea koskevasta velvoitteesta se pitää kiinni.

Tässä on sopimuksen synnystä kertova dokumentti eduskunnan pöytäkirjasta:

http://www.promerit.net/2014/03/yyan-jatko-naapuru...

Eduskunnan täysistunnossa oli tuona iltana kyseistä Väyrysen puhetta kuulemassa vain kuusi (6) kansanedustajaa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ei neljännessä artiklassa tuossa muodossaan ole mitään, mikä estäisi liittymisen NATO:on. Se ei ole mutua, vaan faktaa. En tiedä onko artiklalle olemassa jokin lisäkatekismus, johon viittaat?

Käyttäjän peterfryckman kuva
Peter Fryckman Vastaus kommenttiin #11

Kannattaisiko huomioida myös YK:n peruskirjan ja ETYK-sopimuksen periaatteet tätä aihetta koskien eikä tuijottaa pelkästään mainitun sopimuksen sanoihin?

Mikko Saarinen Vastaus kommenttiin #14

Tarkoitatko, että Nato on YK:n peruskirjan ja ETYK-sopimuksen vastainen järjestö.

Käyttäjän peterfryckman kuva
Peter Fryckman Vastaus kommenttiin #18

Lukemalla ajatuksella kommenttini olisit löytänyt vastauksen jo kysymättä.

Käyttäjän peterfryckman kuva
Peter Fryckman Vastaus kommenttiin #18

Tarkennuksena vielä. Viittasin tähän sopimuksen 1. artiklaan ja tarkoitus oli, että lukijat ja kirjoittajat yhdessä pohtivat tässä avauksessa tuon koko sopimuksen merkitystä ja tarkoitusta. Jätetään siis nokkeluus sivuun ja keskitytään itse asiaan. Kiitos.

"1 artikla

Sopimuspuolten suhteet perustuvat YK:n peruskirjan ja ETYKin päätösasiakirjan mukaisesti kansainvälisen oikeuden periaatteisiin kuten täysivaltaiseen tasa-arvoisuuteen, pidättymiseen voimakeinoilla uhkaamisesta tai niiden käytöstä, rajojen loukkaamattomuuteen, alueelliseen koskemattomuuteen, riitojen rauhanomaiseen ratkaisemiseen, sisäisiin asioihin puuttumattomuuteen, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamiseen sekä kansojen oikeuksien samanarvoisuuteen ja itsemääräämisoikeuteen. Sopimuspuolet täyttävät vilpittömästi kansainvälisen oikeuden velvoitteet ja edistävät hyvän naapuruuden hengessä keskinäistä yhteistyökumppanuuttaan sekä yhteistyötään kaikkien maiden kanssa. "

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #11

Juha Kuikalta puuttuu fakta eli tieto naapuruussopimuksen 4. artiklan sotilaallisen tekstin syntyhistoriasta. Faktaa on, että ko. tekstin sopimukseen saneli Neuvostoliitto.

Venäjä pitää sopimuksesta eli Suomea koskevasta vaatimuksesta kiinni.
Asian ydin on siinä, että Venäjä ei salli, että Suomi rikkoo sopimusta.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #31

Neuvostoliittoa ei ollut enää olemassa siinä vaiheessa, kun sopimusteksti laadittiin.

Suomikin voi pitää kiinni sopimuksen kirjaimesta, mikä ei estä puolustusliittoon liittymästä. Aivan sama mikä Venäjän tarkoitus ehkä on ollut, mutta juridisesti katsotaan vain kirjainta, ja tarkkaan. Selittelyille tarkoituksista näytetään pitkää nenää.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #39

Juha Kuikka!

Voisitko lakata kirjoittelemasta mustatuntuu-juttuja.

Olisitko ystävällinen ja lukisit Mauno Koiviston muistelmat "Historian tekijät" ja vielä eduskunnan pöytäkirjat marraskuun puolivälistä 1991.

Neuvostoliitto todellakin oli olemassa vielä silloin, kun Koiviston mukaan Paavo Väyrynen olisi jo ollut valmis ratifioimaan sopimuksen Venäjän kanssa.

Mauno Koivisto laittoi jäitä hattuun, sillä ratifoinnilla Suomi olisi tunnustanut Neuvostoliiton kaatuneen ja Suomen hyväksyneen Venäjän olemassaolon ensimmäisenä maailmassa. Jo ennen kuin itänaapuri oli tehnyt lopullia ratkaisuja.

Heikki Talvitie selvitti, ratifioiko sopimuksen Neuvostoliitto vaiko Venäjä.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Aivan oikein! Saivarrella aina voidaan, mutta mitään estettä ko. sopimus ei aseta Suomen liittymiselle Naton jäseneksi. Yksinomaista tulkintaoikeutta ei pidä toiselle osapuolelle antaa.

Jospa joku alleviivaisi ko. sopimuksesta kohdan, joka estää Nato-jäsenyytemme!Sellaista pykälää ei voi olla, joka estäisi PUOLUSTAUTUMISEN sopimuksella toista valtiota kohtaan.

Suomi ei hyökkää Venäjälle, eikä salli alueensa kautta muidenkaan hyökkäystä, ELLEI ITÄNAAPURI MEITÄ MUUNLAISEEN RATKAISUUN PAKOTA. Eli, on täysin Venäjän johdon omissa käsissä haluaako se hyviä suhteita maamme kanssa. Jos haluaa ja toimii sen mukaisesti, Suomi ei ole sille minkäänlainen uhka kuuluimmepa Natoon tai emme. Ja liittyminen on täysin Suomen oma asia. Lupia ei tarvitse muilta kysellä, jos meidät puolustusliittoon hyväksytään.

Käyttäjän peterfryckman kuva
Peter Fryckman

Ensinnäkin avasin tämän keskustelun siksi, että Suomen kansa voisi kiihkotta kysyä asiaa itseltään ja toisiltaan eli keskustella asiapohjaisesti ilman huutoa.

Sitten otan sitaatin kommentistasi ja saivartelen, koska on pakko.

"Suomi ei hyökkää Venäjälle, eikä salli alueensa kautta muidenkaan hyökkäystä, ELLEI ITÄNAAPURI MEITÄ MUUNLAISEEN RATKAISUUN PAKOTA."

Suomi siis hyökkää Venäjälle ja sallii sinne hyökättävän, jos Venäjä meidät siihen pakottaa". Näinkö?

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen Vastaus kommenttiin #32

Kyllä, jos se on kansamme suvereenisuuden ja olemassaolon kannalta ainoa vaihtoehto.

Käyttäjän peterfryckman kuva
Peter Fryckman Vastaus kommenttiin #34
Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen Vastaus kommenttiin #36

Tämä on juuri mainitsemaani saivartelua. Ei kai Suomi Venäjälle yksin, eikä kolminkaan hyökkää. Mutta maailman ollessa näin sotainen, voi syntyä tilanne, että SUVEREENISUUTEMME ja ITSENÄISYYTEMME säilyttääksemme joudumme koalitioon jonka mukana meidät pakotetaan hyökkäykseen mukaan. Tuo "pakottaja" voi olla Venäjän oma toiminta. (Vrt. jatkosota.)
Suomi ei ole Venäjälle uhka!

Käyttäjän peterfryckman kuva
Peter Fryckman Vastaus kommenttiin #41

Pakko saivarrella lisää, koska en täysin ymmärrä logiikkaasi tässä.

Suomi miettii liittymistä puolustusliittoon, joka ei ole koskaan hyökännyt mihinkään eikä koskaan hyökkää.

Ellei Venäjä itse pakota hyökkäämään.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen Vastaus kommenttiin #43

Juuri näin! Mikä tässä on vaikeaa ymmärtää? Hyökkäys on usein paras PUOLUSTUS. Älä saivartele. "Ei koskaan" on hyvin usein jotain aivan muuta.
Sehän on tullut maailman sivu selväksi, että suurvallat eivät koskaan ole hyökänneet. Vaikka edetään, tapahtuu se aina puolustuksellisesti.

Asiaan! Alleviivaa nyt PF se kohta valtiosopimuksessa, joka yksiselitteisesti estää puolustusliittoon liittymisemme.

Käyttäjän peterfryckman kuva
Peter Fryckman Vastaus kommenttiin #48

Lähinnä se, että puolustaminen ei Suomen puolustuspolitiikassa kai tarkoita hyökkäämistä missään olosuhteissa. Silloin puhutaan jo suurvaltojen omaksumasta doktriinista, jossa ennakkoisku tulkitaan puolustautumiseksi tarvittaessa. Ja sen tulkinnan tekee aina hyökkäyksen aloittaja itse.

Vaikka olemme samaa mieltä monesta asiasta, niin hyökkäys puolustautumista varten ei kuulu Suomen keinoihin.

Eikä tämä ollut saivartelua.

Käyttäjän peterfryckman kuva
Peter Fryckman Vastaus kommenttiin #48

"Asiaan! Alleviivaa nyt PF se kohta valtiosopimuksessa, joka yksiselitteisesti estää puolustusliittoon liittymisemme."

Kaikella kunnioituksella muistutan Sinua siitä, etten ole väittänyt eikä tarkoitukseni ole edes ollut väittää sopimuksen estävän Suomea omissa päätöksissään.

Otsikon lopussa on kysymysmerkki ja avaus on tarkoitettu keskustelun pohjaksi.

Parhaiten taas keskustelu palvelee kaikkia, kun perustellaan rauhassa esitetyt kommentit ja jätetään kiihtyminen Alastaron moottoriradalle.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen Vastaus kommenttiin #55

En pidä moottoriurheilusta, joten Alastaro jääköön väliin.

Kai Sinulla arvoisa Peter Fryckman on oma mielipide asiasta kun kysymyksesi heitit? Mikä se on? Jos on Nato-epäävä, niin sitten esittänet perustelut kuten pyysin. Jos Nato-hyväksyttävä, niin siihen ei tarvita perusteluja.

Käyttäjän peterfryckman kuva
Peter Fryckman Vastaus kommenttiin #63

Tässä ketjussa puhutaan tämän ketjun aiheesta ja jos haluat järjestää gallupin lukijoiden Nato-kannoista, niin tee siitä oma avaus. Vastaan sinne, jos vastaan.

Tässä pohditaan tuon nimenomaisen sopimuksen merkitystä Suomen kannalta.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen Vastaus kommenttiin #66

Älä kiihdy!
Tässä ketjussa on kyse puheena olevan valtiosopimuksen vaikutuksesta siihen voiko Suomi sen perusteella liittyä Naton jäseneksi vai ei. Eli,"tuon sopimuksen merkityksestä Suomen kannalta". Minä sanon, että kyllä voi, Sinä et ilmaise kantaasi.
Ei tässä galluppeja sen enempää tarvita. Mutta selviä faktoja kylläkin.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Pertti Rampasen kirjoittelu on musta-tuntuu-juttua, pelkkää saivartelua.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen Vastaus kommenttiin #51

Jotta ei Sinunkin heittosi olisi "musta tuntuu"-pohjaista, niin mikä alkuperäisessä kirjoituksessani on saivartelua? Ellei se, että väitän, ettei ko.sopimus estä Natoon liittymistämme millään lailla.
Jos tulkitset asian toisin, niin se on Sinun tulkintasi. Ja mahdollisesti Venäjän?
Ole hyvä ja alleviivaa ko.sopimuksesta kohta, joka yksiselitteisesti estää liittymisen Natoon maamme PUOLUSTUKSELLISENA toimenpiteenä.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #54

Pertti Rampanen:
"Jotta ei Sinunkin heittosi olisi "musta tuntuu"-pohjaista, niin mikä alkuperäisessä kirjoituksessani on saivartelua? Ellei se, että väitän, ettei ko.sopimus estä Natoon liittymistämme millään lailla."

Väitteesi "ettei ko.sopimus estä Natoon liittymistämme millään lailla" on pelkkää mustatuntuu-juttua.

Naapuruussopimuksen syntyhistoriasta ei moni tiedä.
Poliitikkojenkin mielipiteet musta-tuntuu-jutuiksi. Edes tuolloinen pääministeri Esko Aho ei muista, millaiset sopimukset (kaksi sopimusta) oli Venäjän kanssa 20.1.1992 allekirjoittanut...

Pertti Rampasen kannattaa tutustua Mauno Koiviston muistelmiin "Historiantekijät" ja lukea sopimuksen syntytaustasta eduskunnan pöytäkirjasta marraskuun puolivälistä 1991, jolloin naapuruussopimusta ei vielä oltu naapurin toimesta parafoitu.

Naapuruussopimuksen 4. artiklan sotilaallinen tekstin kohta oli nimenomaan Neuvostoliiton vaatimus, koska se ei luottanut Suomen vakuutteluun liittoutumattomuudesta.

Venäjä pitää kiinni siitä, että Suomi noudattaa naapuruussopimuksen 4. artiklan sotilaallista sopimustekstiä.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen Vastaus kommenttiin #72

Luen Fryckmannin blogissa olevan naapuruussopimuksen 4.artiklan vaikka kuinka monta kertaa, niin en kerta kaikkiaan havaitse siinä mitään perustetta kiellolle Suomen puolustukselliseen sotilasliittoon liittymisen estämiseksi. Oman maanpuolustuksemme järjestämiseksi vaikka tuollaisella liitoksella. On siitä hyötyä tai ei.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #72

On sataprosenttisen samantekevää mikä on sopimuksen syntyhistoria. Juridisesti vain ja ainoastaan kirjain ratkaisee. Ja jokaisen suomalaisen etu on pitää kiinni suomalaisten oikeuksista. Jos et halua lukeutua suomalaisiin, niin sille en voi mitään.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Peter,

voisitko vielä täsmentää, mikä tai mitkä kohdat mielestäsi estävät Suomen Nato-jäsenyyden? Itse kiinnitin huomiota 1.artiklassa mainittuihin YK:n peruskirjan ja ETYKin päätösasiakirjan mukaisiin kansainvälisen oikeuden periaatteisiin, jotka pitäisi olla voimassa ilman valtiosopimustakin, koska Venäjä ja Suomi ovat niihin sitoutuneet. Huomion arvoisia Suomen kannalta ovat maininnat: ”sisäisiin asioihin puuttumattomuus ja itsemääräämisoikeus”.

Vuonna 2007 asiasta kirjoitettiin mm: ” Koko valtiosääntöväki ei kuitenkaan epäilyjä allekirjoita. Esimerkiksi professori Martti Koskenniemi arvioi, että Naton peruskirja ja Venäjä-sopimus eivät ole keskenään ristiriidassa, vaikka hän ei pidäkään Suomen Nato-jäsenyyttä mitenkään ongelmattomana.”

http://yle.fi/uutiset/asiantuntijat_valtiosopimus_...

Onko nyt tullut esiin jotakin sellaista joka suorastaan estää Nato-jäsenyyden?

Käyttäjän peterfryckman kuva
Peter Fryckman

Nyt on huomattava, etten väittänyt mitään itse vaan halusin avata keskustelua varten tämän aiheen mm. siksi, että tuo kyseinen sopimus tuntuu jakavan koko lailla tarkkaan kahtia asiantuntijat.

Ja koska on oletettavaa, että jäsenyydestä äänestää kansa, on silloin aihetta myös antaa kansan asiasta ennakkoon keskustella sekä saattaa kaikki mahdollinen tieto kansan ulottuville.

Minä yritän tulkita tuota sopimusta nimenomaan YK:n ja ETYK:in hengen pohjalta eli kaivaa sieltä esiin molempia sopijapuolia tyydyttävät asiat ja ennen kaikkea tulkita sitä niin, että vastustus kummallakin puolella on minimissä.

Siitä kaiketi kahdenvälisissä sopimuksissa alun alkaen on tai pitäisi olla kyse.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Ko. sopimus tulisi purkaa välittömästi, koska se antaa Venäjälle mahdollisuuden puuttua Suomen sisäisiin asioihin venäläisten etujen puolustamisen varjolla.

On vain ajan kysymys, kun Putin aloittaaa sopimuksen hyödyntämisen omiin tarkoituksiinsa. Suomi on sitoutunut riittävästi EU:n kautta kansallisten vähemmistöjensä inhimilliseen kohteluun.

Sopimus on todellakin Koiviston ja Ahon lahja Suomelle.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Naapuruussopimus

Käyttäjän peterfryckman kuva
Peter Fryckman

Millä tavalla tuo sopimus oikeuttaisi puuttumisen Suomen sisäisiin asioihin, kun se nimenomaan näyttäisi tarkoittavan päinvastaista?

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

"Sopimuksen laatimisen yhteydessä Suomen puolelta esitettiin, että sopimukseen tulisi maininta Suomen oikeuksista kehittää ja suojella suhteitaan Venäjällä oleviin suomalais-ugrilaisiin kansoihin. Vastavuoroisesti Venäjä sai oikeuden suojella "Venäjältä peräisin olevien omaperäisyyttä Suomessa."[1]"

Tämä sopimuskohta joka mukamas suomalaisten aloitteesta on kirjoitettu mukaan sopimukseen. Koivisto ei taatusti ilman vihjettä Venäjältä olisi tätä halunnut.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #12

Mauno Koivisto ei olisi halunnut 4. artiklan sotilaallista tekstiä
""Sopimuspuolet eivät käytä eivätkä salli aluettaan käytettävän aseelliseen hyökkäykseen toista sopimuspuolta vastaan."", jonka Neuvostoliitto sopimukseen saneli. Ja jonka Venäjä parafoi ja ratifioi.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Pertti Väänänen kirjoittelee musta-tuntuu-juttuja:
"...sopimus tulisi purkaa välittömästi, koska..."

Dokumentit sopimuksen voimassaoloajasta ja purkamisesta

Naapuruussopimus

"12 artikla

Tämä sopimus on ratifioitava ja se tulee voimaan ratifioimiskirjojen vaihtamispäivänä.

Sopimus on voimassa kymmenen vuotta, minkä jälkeen sen voimassaolo jatkuu viisivuotiskausittain, ellei jompikumpi sopimuspuolista irtisano sitä toiselle sopimuspuolelle kirjallisesti tehtävällä ilmoituksella vähintään vuotta ennen voimassaolokauden päättymistä."

Asetus voimaansaattamisesta (ja voimassaolokauden päättymisestä):

“Asetus 648/1992

Annettu Helsingissä 20 päivänä heinäkuuta 1992

Asetus Venäjän federaation kanssa suhteiden perusteista tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta

Ulkoasiainministerin esittelystä säädetään:

1 §

Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 1992 tehty Suomen tasavallan ja Venäjän federaation välinen sopimus suhteiden perusteista, jonka eduskunta on hyväksynyt 22 päivänä toukokuuta 1992 ja jonka tasavallan presidentti on ratifioinut 26 päivänä kesäkuuta 1992 ja jota koskevat ratifioimiskirjat on vaihdettu 11 päivänä heinäkuuta 1992, on voimassa 11 päivästä heinäkuuta 1992 niin kuin siitä on sovittu."

--

Kommentit dokumentteihin:

Ensimmäinen 10 vuoden voimassaolokausi päättyi 11.7.2002. Ensimmäinen ilmoitushalukkuus sopimuksen purkamisesta olisi pitänyt siis jättää heinäkuussa 2001.

Toisen eli 5 vuoden voimassaolokausi päättyi 11.7.2007. Toinen ilmoitushalukkuusmahdollisuus sopimuksen purkamisesta umpeutui heinäkuussa 2006.

Kolmannen eli 5 vuoden voimassaolokausi päättyi 11.7.2011. Kolmas ilmoitushalukkuusmahdollisuus sopimuksen purkamisesta umpeutui heinäkuussa 2010.

Seuraava eli neljäs mahdollisuus kulumassa olevien 5 vuoden voimassaolokaudesta päättyy 11.7.2016.
Eli neljäs ilmoitushalukkuusmahdollisuus sopimuksen purkamisesta umpeutuu 10. päivä heinäkuuta 2015.

Käyttäjän peterfryckman kuva
Peter Fryckman

Minulla heitti näköjään vuodella eteenpäin tuo seuraava irtisanomispäivän takaraja. Korjaan sen tekstiin.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Pertti Väänänen kirjoitti:
"On vain ajan kysymys, kun Putin aloittaaa sopimuksen hyödyntämisen omiin tarkoituksiinsa."

Tässä Väänänen on oikeassa.

Venäjä pitää kiinni sopimuksen sotilaallisesta tekstistä, jonka kaatumassa ollut Neuvostolliitto saneli 4. artiklaan:
"Sopimuspuolet eivät käytä eivätkä salli aluettaan käytettävän aseelliseen hyökkäykseen toista sopimuspuolta vastaan."

Kyseisen tekstin parafoi ja ratifioi Neuvostoliiton seuraajana Venäjä.

Neuvostoliiton sanelema sotilaallinen vaatimus oli Suomen mielestä tarpeetonta, koska Suomi oli omasta mielestään liittoutumaton maa.

Neuvostoliitto ja Venäjä eivät uskoneet enää syksyllä 1991 Suomen liittoutumattomuuteen.

Voimassa olevan naapuruussopimuksen 4. artiklan YYA-sopimuksen jäänne, sotilaallinen teksti, estää Suomen yhteistyön Naton kanssa.

Jos Suomi toimii sopimuksen vastaisesti, Venäjä puuttuu Suomen sisäisiin asioihin.

Käyttäjän JanisPetrus kuva
Juha Hämäläinen

Jaakolan kommenttiin ei mielestäni sovi Suomen Naton kanssa tekemän sopimuksen kohta "Suomi ja Nato allekirjoittavat toukokuussa niin sanotun isäntämaasopimuksen, jossa muun muassa sovitaan poikkeusolojen käytännön järjestelyistä kuten kauttakulusta ja miehistön majoituksesta."

Kauttakulusta ? Mihin NATO "kulkee kautta" Suomessa, jos ei Venäjälle ?

Tuskin NATO-joukot Suomen kautta Ruotsiinkaan tai Norjaan ovat menossa, jos rähinää ilmenee!

Edit linkki uutiseen: http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/sunnuntaisuomal...

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #22

Juha Hämäläinen,

tarkoitat siis, että Peterin ja minun kertoma Venäjä-sopimus ja Keski-Suomalaisen uutisessa oleva Nato-yhteistyösopimus ovat keskenään ristiriidassa.

Käyttäjän JanisPetrus kuva
Juha Hämäläinen Vastaus kommenttiin #23

Jorma Jaakkola: Ymmärsit oikein, vaikka tekstini sanoma oli hieman epäselvä.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Jorma, tämäkö on se kohta, joka estää Suomen liittymästä Natoon?

""Sopimuspuolet eivät käytä eivätkä salli aluettaan käytettävän aseelliseen hyökkäykseen toista sopimuspuolta vastaan.""

Onko Naton sopimuksesta jokin kohta, joka on tämä kohdan kanssa ristiriidassa tai miten ristiriita pitää selittää?

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #33

Matti!

Kohta, jota siteerasit, on kaatumassa olleen Neuvostoliiton määräämä sotilaallinen teksti, jota Suomi ei olisi halunnut naapuruussopimuksen 4. artiklaan syksyllä 1991.
Sopimusta tietenkin pidettiin salassa niin kauan kuin parafointi oli tehty.
Venäjä parafoi Neuvostoliiton määräämän tekstin.

Mauno Koiviston muistelmien "Historian tekijät" mukaan Heikki Talvitie kävi samana päivänä Venäjän ja Neuvostoliiton ulkoministeriöissä. Oli sovittu, että Venäjä ratifioi sopimuksen. UMi Paavo Väyrynen olisi ratifioinut sopimuksen heti, mutta ratifiointia siirrettiin tammikuuhun, koska liian aikaisella ratifioinnilla Suomi olisi tunnustanut Venäjän.

Nykyisessä tilanteessa Venäjä tietenkin vaatii, ettei Suomi riko naapuruussopimuksen siteeraamaasi sotilaallista sopimuskohtaa.

Venäjän asevoimien komentaja, kenraali Nikolai Makarov vieraili 2012 kesäkuun alussa Suomessa ja varoitti Suomea veljeilemästä Naton kanssa.

Ylen uutinen:

Ylen 7.6.2012 klo 13:03 | päivitetty 11.6.2012 klo 21:10

“Kenraali Makarovin puhe kokonaisuudessaan

Venäjän asevoimien komentaja, kenraali Nikolai Makarov varoitti tiistaina Suomea veljeilemästä Naton kanssa. Maanpuolustuskurssiyhdistyksen tilaisuudessa Helsingin yliopistossa pidetty puhe aiheutti suuren kohun Suomessa. Yle Uutiset julkaisee puheen kokonaisuudessaan.”

Osoite
http://yle.fi/uutiset/kenraali_makarovin_puhe_koko...

Suomen EU:n kanssa Maastricht-aiheista tekemät sopimukset eivät kestä päivänvaloa.

UM määräsi tammikuussa 2000 UM:n arkistossa säilytettävän EU-ministeriryhmän kokouspöytäkirjan 16/1993 20.12.1993 ja liitemuistion 1075 19.12.1993 salaisiksi ja Korkein Hallinto-oikeus vahvisti salassapidon lokakuussa 2000.
Kyseisten muistion ja pöytäkirjan julistus merkitsi ristiriitaa kaksi vuotta aikaisemmin kirjoitetun naapuruussopimuksen kanssa.

Ks kohta 7
pöytäkirjasta http://www.satanen.com/kuva.php3?sivu=poytakirja
muistiosta
http://www.satanen.com/kuva.php3?sivu=pitka

Ministeri Toimi Kankaanniemi oli mukana kyseisessä kokouksessa. Kankaanniemi ei kiistä, mitä olen tutkimuksissani saanut selville, sillä tutkimukseni perustuvat asiakirjoihin.

http://toimikankaanniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/...

"
Jorma Jaakkolalle erityiskiitokset. Kirjoituksesi perustuvat olemassa oleviin asiakirjoihin. Vuosien 1991-94 tapahtumat ovat minulle erityisen tuttuja, koska olin hallituksen ulkoasiainvaliokunnan ja kaikkien muiden valiokuntien ja ministerityöryhmien jäsen.
"

EU-jäsenyys merkitsi (Hallituksen esitys HE 135-1994 vp), että Suomen olisi pitänyt purkaa naapuruussopimus syksyllä 1994, mutta se on edelleen voimassa.

Suomi on siis pettänyt niin EU:ta kuin Venäjääkin.

Sunnuntai-Suomalaisessa tänään olleen uutisen
http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/sunnuntaisuomal... mukaan Suomi tekee Naton kanssa sopimuksen ensi kuussa.

Nato tarvitsee Suomea sillanpääasemaksi eli kauttakulku- ja majoitusalueeksi Venäjää vastaan.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #59

Jorma, sinun näkökulmasi on näköjään, että Nato hyökkää Venäjälle. Nato ei ole vielä koskaan tehnyt päätöstä hyökätä mihinkään eikä se peruskirjansa mukaan voisikaan, kun se on puolustusliitto. Minä en laske hyökkäykseksi tilannetta, jolloin vihollinen ampuu esimerkiksi ohjuksia omalta puoleltaan ja Nato tuhoaa ohjusaseman.

"Nato tarvitsee Suomea sillanpääasemaksi eli kauttakulku- ja majoitusalueeksi Venäjää vastaan".

Haluaako mielestäsi Nato valloittaa Venäjän? Miten voit kuvitella, että Naton 28 jäsenvaltiota voisi yksimielisesti tehdä sellaisen päätöksen? Mielestäni se on täysin absurdi ajatus. USA voisi vielä hyökätä ja se kävisikin esim. Alaskan kautta, ei siihen Suomen aluetta tarvittaisi. Mutta se olisikin sitten jo ydinsotaa.

Nato ei ole historiansa aikana tehnyt ainuttakaan hyökkäyspäätöstä. Päätökset Naton toimista Serbiassa, Afganistanissa ja Libyassa tehtiin YK:ssa.

Käyttäjän peterfryckman kuva
Peter Fryckman Vastaus kommenttiin #79

Serbian osalta olet tuossa YK:n suhteen selkeästi väärässä.

"Nato aloitti iskun 24. maaliskuuta vuonna 1999 ilman YK:n turvallisuusneuvoston tukea, kun Milosevic ei ollut suostunut lopettamaan Kosovon itsenäistymisen puolesta taistelevien albaanisissien alistamista."

http://yle.fi/uutiset/naton_serbian_pommituksista_...

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #81

Peter, näin on, päätöslauselma ei olisi mennyt läpi kun Venäjä olisi vastustanut.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #93

Asetelma maailmassa alkaa pitkälle olla sellainen, että Venäjä vastaan muu maailma. Sellaisen valtion veto-oikeus turvallisuusneuvostossa tulisi kyseenalaistaa.

Käyttäjän peterfryckman kuva
Peter Fryckman Vastaus kommenttiin #95

Onko Venäjän tietoinen eristäminen muun globaalin maailman yhteydestä viisasta politiikkaa?

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen Vastaus kommenttiin #95

Kiinaa, Intiaa, Iran... ei siis lasketa muuhun maailmaan. Kyseessä on tosiasiassa velkavetoinen ja resurssiköyhä harvainvaltaistuva ylikuluttava "länsi" vastaan muu kuluttava maailma. Nyt on selvästi kiire varmistaa hyvät lähtöasemat viimeiseen taistoon elintasoltaan romahtavassa kulutusmaailmassa. Ydinaseita ei kukaan oikein uskalla käyttää, siksi jähnätään reviireistä talouspakotteilla ja yrittämällä vallankeikauksia siellä sun täällä. Muka demokratiaa ja ihmisoikeuksia edistäen.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #33

Matti!

Satanen.comissa olevat asiakirjat
http://www.satanen.com/index.php?k=yleista&sivu=po...
on skannattu minun arkistoni mapista jo vuonna 2001.

Siis pöytäkirja
http://www.satanen.com/kuva.php3?sivu=poytakirja
ja muistio
http://www.satanen.com/kuva.php3?sivu=pitka

Kotisivullani http://jormajaakkola.fi/EMU-petos
olevat kyseiset asiakirjat on linkitetty satanen.com sivustolle.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #33

Matti:
"Onko Naton sopimuksesta jokin kohta, joka on tämän kohdan kanssa ristiriidassa ... ?"

Keskisuomalaisen tämän aamun uutisen tämä tekstin kohta on ristiriidassa:

"Suomi ja Nato allekirjoittavat toukokuussa niin sanotun isäntämaasopimuksen, jossa muun muassa sovitaan poikkeusolojen käytännön järjestelyistä kuten kauttakulusta ja miehistön majoituksesta."

Minne kauttakulkureitti johtaa, sitä ei ole kerrottu.

Onko Nato Suomen kautta kauttakulkumatkalla harjoituksiin Norjaan tai Ruotsiin? Tuskinpa, koska kysymys on poikkeusoloista.

Ainoana tarkoituksena tulee mieleen, että kauttakulku tarkoittaa luvan antamista - naapuruussopimuksen sotilaallisen tekstikohdan vastaisesti - kolmannelle osapuolelle eli "puolustusliitto" Natolle hyökkäystä varten, siis Venäjää vastaan.

Kauttakulkua ei uutistekstissä voi ymmärtää muuksi kuin hyökkäykseksi.
Poikkeusolot johtuvat Ukrainasta.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

On aivan selvää, että Venäjä arvioi Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksia täysin riippumatta keskinäisistä sopimuksistamme.

Kun sopimus kiistatta on olemassa, tulee Venäjä epäilemättä edellyttämään meiltä sopimuksen noudattamista.

Tässää yhteydessä myös korostuu, miten ontolle perustalle Suomen EU-jäsenyys turvallisuuspoliittisesta näkökulmasta jäi. Nyt ollaan hyvin lähellä sellaista tilannetta, että muut tekevät päätökset meitä suuremmin kuulematta. Myös Venäjä osaa ilmoittaa kantansa kysymättäkin.

Tällaisen epädemokratian lisääntymiseen viittaisi Usarin tänään julkaisema uutinen Nato-yhteistyön syventämisestä ilmoitusluonteisena asiana.

Itsenäisyys ja puolueettomuus olisivat tänäänkin kovaa valuuttaa. Niitä ei edes annettu ilmaiseksi, vaan maksetaan joka vuosi enemmän. Ei tolkun häivää.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Uutinen tänään

http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/sunnuntaisuomal...

"Suomi ja Nato allekirjoittavat toukokuussa niin sanotun isäntämaasopimuksen, jossa muun muassa sovitaan poikkeusolojen käytännön järjestelyistä kuten kauttakulusta ja miehistön majoituksesta."

Tuo on suunniteltu sopimus on Venäjän kanssa tehdyn naapuruussopimuksen 4. artiklan sotilaallisen tekstin vastainen.

Käyttäjän peterfryckman kuva
Peter Fryckman

Eikö Ruotsilla muuten ollut vastaava sopimus Saksan kanssa II maailmansodan aikaan?

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

''Estääkö tämä valtiosopimus Suomen Nato-jäsenyyden?''

Kyllä se estää sen yksiselitteisesti. Kova oli kiire solmimaan huono sopimus Venäjän kanssa.

Mauno Koivisto oli todella kallis mies Suomelle. Ei edes Karjala kelvannut takaisin.

Käyttäjän JanisPetrus kuva
Juha Hämäläinen

suosittelisin ,jos voisin. Jakoon meni ympärinsä virtuaalitodellisuutta!

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto

Tuossa sopimuksessa kannattaa katsoa sen 1. artiklaa:

"1 artikla

Sopimuspuolten suhteet perustuvat YK:n peruskirjan ja ETYKin päätösasiakirjan mukaisesti kansainvälisen oikeuden periaatteisiin kuten täysivaltaiseen tasa-arvoisuuteen, pidättymiseen voimakeinoilla uhkaamisesta tai niiden käytöstä, rajojen loukkaamattomuuteen, alueelliseen koskemattomuuteen, riitojen rauhanomaiseen ratkaisemiseen, sisäisiin asioihin puuttumattomuuteen, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamiseen sekä kansojen oikeuksien samanarvoisuuteen ja itsemääräämisoikeuteen. *Sopimuspuolet täyttävät vilpittömästi kansainvälisen oikeuden velvoitteet* ja edistävät hyvän naapuruuden hengessä keskinäistä yhteistyökumppanuuttaan sekä yhteistyötään kaikkien maiden kanssa."

Miehittämällä Krimin Venäjä rikkoi ensimmäisen artiklan loppua vastaan. Venäjä ei täyttänyt vilpittömästi kansainvälisen oikeuden velvoitteitaam suhteessa YK:n peruskirjaan ja ETYK:n periaatteisiin, jotka on lueteltu yllä. Tämän artiklan mukaan nämä periaatteet ovat voimassa myös Venäjän ja Ukrainan välisissä suhteissa. Tämän seurauksena naapuruussopimus ei ole puhtaasti bilateraalinen sopimus, vaan se määrittelee myös periaatteet, joita Suomen ja Venäjän tulee soveltaa suhteissaan muihin maihin.

Miehittämällä Krimin Venäjä rikkoi myös kaikkia sopimuksia, joissa se lupasi kunnioittaa Ukrainan alueellista koskemattomuutta:

http://www.bbc.com/news/world-europe-26481423

Näitä sopimuksia ovat Alma-Atan protolla vuodelta 1991, Budapestin muistio vuodelta 1994 ja sopimus Mustanmeren laivaston jakamisesta vuodelta 1997. Näiden sopimuksien nuodattaminen on osa Venäjän kansainvälisiä velvoitteita, jotka mainittiin naapuruussopimuksen 1. artiklassa.

Venäjä on rikkonut naapuruussopimusta vastaan törkeästi miehittämällä Krimin. Tämän takia käytännössä naapuruusopimus on mitätön eikä se täten mitenkään estä Suomen mahdollista NATO-jäsenyyttä.

Käyttäjän peterfryckman kuva
Peter Fryckman

"Venäjä on rikkonut naapuruussopimusta vastaan törkeästi miehittämällä Krimin. Tämän takia käytännössä naapuruusopimus on mitätön eikä se täten mitenkään estä Suomen mahdollista NATO-jäsenyyttä."

Eli Venäjän rikottua sopimuksensa Ukrainan kanssa, on automaattisesti Venäjän ja Suomen välinen sopimus mitätön?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ei automaattisesti, mutta se antaa tarpeen varautua siihen, että Venäjä rikkoo sopimuksen Suomenkin kanssa.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #42

Naapuruussopimuksen Suomea koskeva Venäjän vaatimus ei mitätöidy sillä, että Venäjä rikkoo kansainvälisiä sopimuksiaan.

Ydin on tässä:
Venäjä vaatii, ettei Suomi riko naapuruussopimuksen 4. artiklan sotilaallista sopimuskohtaa.

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto

Naapuruussopimus korostaa sopimusosapuolten kansainvälisiä velvoitteita. Niin kauan kun kumpikin osapuoli kunnioittavat kansainvälisiä velvoitteitaan eli kunnioittavat tekemiään sopimuksia niin naapuruussopimus on voimassa.

Kun tulee tilanne, jossa kansainvälisiä velvoitteita ei kunnioiteta vaan rikotaan räikeästi niin naapuruussopimus menettää merkityksensä. Venäjän suorittama Krimin miehitys oli tälläinen räikeä rikkomus. Jos Krimillä oli Venäjän mielestä venäläisväestöllä ongelmia, niin Venäjän olisi pitänyt tuoda ne ongelmat YK:n turvallisuusneuvoston ja ETYK:n tietoisuuteen eikä sen olisi pitänyt omavaltaisesti miehittää ja liittää Krimiä itseensä.

Seppo Paasikallio

#37
Lainauksesi edustaa puhdasta amerikkalaista näkemystä, mikä pohjautuu siihen, että jokainen, joka rikkoo amerikkalaisia näkemyksiä rikkoo lakia, koska amerikkalaiset ovat ainoita oikeita määrittelemään asian.

Jos perustettaisiin keskustelu kansainvälisten perustuslakeja ja muita lakeja tuntevien lakimiesten keskuudessa, niin niillä olisi vaikeuksia loytää yhteisymmärrys lainrikkojista. Eräs elementti on ,kuinka jenkit määrittelivät tulevan pääministerin jo 7.2, ja joka varasti Ukrainan kullan ja toimitti sen FEDille 14.3. Mitä kaikkea on sovittu pääministerin ja jenkkien välillä on pääteltävissä ainoastaan hallitukse toimista, jotka nähtävästi tottelevat jenkkiem ohjeita.

Obaman lausunnot mahdollisesti tulevista pakotteista Venäjälle indikoivat, että hallitus voi vapaasti USAn puolesta toimia miten haluaa ja Venäjä vastaa seurauksista.

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto Vastaus kommenttiin #61

Kansainvälisiä sopimuksia joko noudatetaan taikka niitä rikotaan. Jos niitä rikotaan niin tällöin ne menettävät merkityksensä. Jos niitä noudatetaan, niin niitä on noudatettava kokonaisuutena. Sieltä ei voida valita yksipuolisesti osia joita noudatetaan taikka vaaditaan, että toinen osapuoli noudattaa niitä ja samalla itse rikotaan sopimuksia.

Pyydän todisteita väitteille, että Yhdysvallat määritteli Arseni Jatsenjukin pääministeriksi jo 7. helmikuuta. Wikipedian mukaan hänet valittiin Ukrainan pääministeriksi 27. helmikuuta.

Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Arseni_Jatsenjuk

Janukovichille ja hänen klaanilleen Ukraina oli pelkkä läänitys, jonka avulla he rikastuivat korruption kautta. Miten selität sen, että presidentin pojalla Oleksandrilla on hammaslääkärin koulutuksella rakennusfirma, jonka arvo on useampia satoja miljoonia dollareita? Ei kai vain kyseinen firma olisi voinut saada valtiolta rakennusprojekteja ylihintaan?

Lähde: http://en.wikipedia.org/wiki/Oleksandr_Yanukovych

Todennäköisesti tälläinen moraalisesti konkurssissa oleva hallinto myös varasti Ukrainan valtiolta noin 20 miljardin arvosta kultaa. Todista myös nuo väitteet, että USA valitsi Ukrainan pääministerin ja, että Ukrainan kulta päätyi FED:ille.

Seppo Paasikallio Vastaus kommenttiin #71

# 71
Tieto pohjautuu Nulandin lausuntoihin
Tässä ensimmäisessä linkissä on arvioita Nulandista mm

But, thanks to the Nuland's foul-mouthed indiscretion, the truth is out. Washington, from her own admission, is acting like an agent provocateur in Ukraine's political turmoil. That is an illegal breach of international rules of sovereignty. Nuland finishes her phone call like a gangster ordering a hit on a rival, referring to incompetent European interference in Ukraine with disdain - "F...k the EU."
Nuland and Sherman illustrate the cold-hearted logic at work in American robotic politics: it's a system programmed for imperialism and war, and it doesn't matter whether the officials are Democrat, Republic, male or female. They are all clones of a war criminal state.

http://www.informationclearinghouse.info/article37...

Seuraavassa linkissä on koko puhelun transcript ja yksi Nulandin puheenvuoro mainittuna tässä

http://www.bbc.com/news/world-europe-26079957

Artikkeli on päivätty 7.2

Nuland: [Breaks in] I think Yats is the guy who's got the economic experience, the governing experience. He's the... what he needs is Klitsch and Tyahnybok on the outside. He needs to be talking to them four times a week, you know. I just think Klitsch going in... he's going to be at that level working for Yatseniuk, it's just not going to work.

En ole koskaan kehunut Janukovichin kykyjä, hän oli huijari kuten oligarkit Ukrainassa ja pankkiirit lännessä, mutta hän oli laillisesti valittu ja hänen syrjäyttämisensä olisi pitänyt tapahtua laillisesti. Hän oli jo sopinut uusista valinnoista. Mutta aseellinen vallankaappaus esti toteutuman ja länsi yhtyi asevoimien tulokseen.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Petri Luosto:
"Venäjä on rikkonut naapuruussopimusta vastaan törkeästi miehittämällä Krimin. Tämän takia käytännössä naapuruusopimus on mitätön eikä se täten mitenkään estä Suomen mahdollista NATO-jäsenyyttä."

Venäjä ei ole rikkonut naapuruussopimusta vaan Venäjää velvoittavaa YK:n peruskirjaa ja ETYK-asiakirjoja.

Velvoite on eri kuin vaatimus.

Naapuruussopimuksen 4. artiklan sotilaallinen tekstikohta
"Sopimuspuolet eivät käytä eivätkä salli aluettaan käytettävän aseelliseen hyökkäykseen toista sopimuspuolta vastaan." säilyy, koska Venäjä nimenomaan sitä Suomelta vaatii.

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto

Velvotteiden rikkominen johtaa siihen, että sopimusta ei kunnioiteta ja tätä kautta se menettää käytännössä merkityksensä.

Naapuruussopimus perustuu YK:n peruskirjaan ja ETYK:n päätösasiakirjaan ja myös näiden sopimuksien periaatteiden rikkominen johtaa myös naapuruussopimuksen rikkomiseen. Naapuruussopimuksen ensimmäisen artiklan ensimmäinen lause korostaa näitä asiakirjoja.

Venäjän toimia tulee tarkastella kokonaisvaltaisesti suhteessa Krimin suhteen. Venäjä ei niillä toimillaan kunnioittanut pidättäytymistä voimankäytöstä tai sillä uhkailemisella eikä periaatetta valtioiden välisten riitojen rauhanomaisesta ratkaisemisesta. Krimin miehitys rikkoi näitä periaatetta vastaan.

Krimin alueen liittäminen Venäjään rikkoi alueellisen koskemattomuuden periaatetta vastaan. Samalla se "kansanäänestys", jossa viime kädessä manipuloidulla kysymysten asettelulla ja kiväärinpiippujen avulla varmistettiin "oikea" vaalitulos oli loukkaus niin ihmisoikeuksia kuin myös kansojen itsemääräämisoikeutta vastaan. Kansanäänestyksessä ei ollut äänestysvaihtoehtoa, joka olisi tarkoittanut status quon säilyttämistä Krimillä.

http://en.wikipedia.org/wiki/Crimean_status_refere...

Noiden seikkojen kohdalla Venäjä on rikkonut niin YK:n peruskirjaa kuin myös ETYK:n periaatteita. Naapuruussopimuksen kannalta asian tekee hankalaksi se, että nuo asiakirjat ovat naapuruussopimuksen perusta. Jos Venäjä ei kunnioita noita asiakirjoja, niin se nakertaa naapuruussopimuksen uskottavuutta. Tuollaisesta sopimuksesta ei voi valita vain yhtä kohtaa kuten neljättä artiklaa, jota vaaditaan kunnioitettavaksi vaan molempien osapuolien on kunnioitettava sopimusta kokonaisuudessaan taikka kyseinen sopimus menettää merkityksensä.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #65

Petri Luosto on sitä mieltä, että YK:n peruskirja ja ETYK:n periaatteet ovat naapuruussopimuksen perusta.

Ei ole naapuruussopimuksen perusta.
Suomi katsoi naapuruussopimusta tehtäesssä, että Neuvostoliiton vaatimus sotilaallisen tekstin kirjoittamiseksi oli epäluottamuslause Suomelle.
Epäluottamusta pehmensi YK:n peruskirjan ja ETYK:n maininta, koska jo ne pitivät sisällään sen, että kolmas valtio ei hyökkää Suomen kautta Venäjälle.

Vaikka Venäjä rikkoisi kaikkia hyväksymiään kansainvälisiä sopimuksia, se pitää kuitenkin kiinni siitä, että Suomi noudattaa naapuruussopimuksen 4. artiklan sotilaaista tekstin kohtaa.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #65

Petri Luosto on sitä mieltä, että YK:n peruskirja ja ETYK:n periaatteet ovat naapuruussopimuksen perusta.

Ei ole naapuruussopimuksen perusta.
Suomi katsoi naapuruussopimusta tehtäesssä, että Neuvostoliiton vaatimus sotilaallisen tekstin kirjoittamiseksi oli epäluottamuslause Suomelle.
Epäluottamusta pehmensi YK:n peruskirjan ja ETYK:n maininta, koska jo ne pitivät sisällään sen, että kolmas valtio ei hyökkää Suomen kautta Venäjälle.

Vaikka Venäjä rikkoisi kaikkia hyväksymiään kansainvälisiä sopimuksia, se pitää kuitenkin kiinni siitä, että Suomi noudattaa naapuruussopimuksen 4. artiklan sotilaaista tekstin kohtaa.

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto Vastaus kommenttiin #70

Tuo on vain omaa tulkintaasi, Jaakkola. Sopimustekstien tulee olla sellaisia, että ne ymmärretään tuntematta sopimuksien historiallista taustaa. Samalla niiden tulee olla sellaisia, että niitä ei voida tulkita väärin ilman pahaa tahtoa.

Ilmeisesti Jaakkola katsoo naapuruussopimusta vain Venäjän näkökulmasta ja unohtaa sen tosiasian, että naapuruussopimus asettaa niin Suomelle kuin myös Venäjälle myös velvoitteita. Jos Venäjä on valmiina rikkomaan sopimuksen sille asettamia velvoitteita kuten edellä todistin, niin kyseinen sopimus menettää merkityksensä.

Venäjän on vaikea vedota juridisesti mihinkään sopimukseen tai sopimuksen osaan jos se itse samaan aikaan rikkoo tekemiään sopimuksia. Tästä näkökulmasta katsottuna Venäjän toiminta on tekopyhää eikä sille tule antaa minkäänlaista arvoa.

Käyttäjän peterfryckman kuva
Peter Fryckman Vastaus kommenttiin #73

Tässä on edelleen kyse Suomen ja Venäjän välisestä sopimuksesta ja sen merkityksestä suhteessa mahdolliseen Suomen Nato-jäsenyyteen.

Miten Venäjän tai muiden kolmansien tahojen toiminta Ukrainassa liittyy tähän?

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto Vastaus kommenttiin #75

Se liittyy ensimmäisen artiklan määrittelemien kansainvälisten velvoitteiden kautta. Tuossa on ensimmäisen artiklan viimeinen lause:

"Sopimuspuolet täyttävät vilpittömästi kansainvälisen oikeuden velvoitteet ja edistävät hyvän naapuruuden hengessä keskinäistä yhteistyökumppanuuttaan sekä yhteistyötään kaikkien maiden kanssa."

Tuon perusteella naapuruussopimus ei ole puhtaasti bilateraalinen vaan sen mukaan sopimusosapuolet soveltavat YK:n peruskirjan ja ETYK:n päätösasiakirjan periaatteita myös muihin naapuruussuhteisiinsa. Tämä teoriassa velvoittaa niin Suomea kuin Venäjää.

On hyvin valikoivaa sopimusten tulkintaa kun naapuruussopimuksesta poimitaan vain 4. artikla ja vedotaan, että sen perusteella Suomi ei voi liittyä NATO:on. Samalla unohdetaan ensimmäisen artiklan viimeinen lause. Tämän lisäksi tiedämme, että miehittämällä Krimin Venäjä rikkoi YK:n peruskirjaa ja ETYK:n päätösasiakirjaa vastaan ja siten se ei noudattanut kansainvälisen oikeuden velvoitteita. Tämän seurauksena Venäjä rikkoi naapuruussopimuksen periaatteita vastaan.

Käyttäjän PaavoVaattovaara kuva
Paavo Vaattovaara Vastaus kommenttiin #70

"Sopimuspuolet pidättyvät voimakeinoilla uhkaamisesta tai niiden käytöstä toisen osapuolen alueellista koskemattomuutta tai poliittista riippumattomuutta vastaan ja selvittävät keskinäiset riitansa rauhanomaisin keinoin YK:n peruskirjan ja ETYKin päätösasiakirjan sekä muiden ETYK-asiakirjojen mukaisesti.

Sopimuspuolet eivät käytä eivätkä salli aluettaan käytettävän aseelliseen hyökkäykseen toista sopimuspuolta vastaan.

Siinä tapauksessa, että Suomi tai ‹Venäjä› joutuu aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, toinen sopimuspuoli myötävaikuttaa ristiriidan selvittämiseen YK:n peruskirjan ja ETYKin asiakirjojen periaatteiden ja määräysten mukaisesti ja pidättyy sotilaallisen avun antamisesta hyökkääjälle."

....................................................................

Jos ylläoleva, jonka kopioin P.F:n blogista, on naapuruussopimuksen 4 artikla niin mikä kohta siinä estää Suomen liittymisen puolustusliittoon.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Jorma, historia on osoittanut, ettei Venäjä usko mihinkään sopimuksiin. Jos Venäjä vaikka huomenna toteaisi, että heidän mielestä Suomen aluetta tullaan käyttämään hyökkäykseen Venäjää vastaan, Venäjä voisi ”vuokrata” tarpeelliseksi katsomansa alueet, eikä siihen Suomen puolelta olisi nokan koputtamista. Se on vain tällaista tämä voimapolitiikka. Siinä ei valtiosopimusten artiklat paljon paina. Siksi Suomikin tarvitsee hieman kokardia parempaa puolustusta.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #84

# 84

Suomea koskeva 4. artiklan sotilaallinen kohta on erittäin painava velvoite, koska Venäjä vaatii sitä Suomelta.

Jukka Mäkinen

Pitää aina muistaa että kaikki, toistan kaikki, myös USA, suurvallat rikkovat allekirjoittamiaan sopimuksia aina kun se sopii heidän sen hetkiseen tilanteeseensa. On yksinkertaisesti typerää luottaa NATO'on Suomen puolustajana. Se on jo nähty monta kertaa historiassa miten paljon apua tulee. Jos Suomessa olisi öljyä sen verran juin persianlahdella niin tilanne olisikin varmaan toinen, mutta kun ei ole kuin puita ja puupäitä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

NATO ei olekaan suurvalta, vaan pääosin pienten, demokraattisten ja sopimuksia kunnioittavien rauhaa rakastavien kansakuntien yhteinen puolustusliitto.

Käyttäjän MarkkuPerttula kuva
Markku Perttula

Ei, vaan Uuden Maailmanjärjestyksen iskunyrkki.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #76

Viro, Norja, Latvia, Tanska, Liettua, Puola, Slovakia, Hollanti, Islanti ...

PAHOJA KAIKKI!

Jukka Mäkinen Vastaus kommenttiin #90

Kenties, ei ne edes syö mämmiäkään.

T Piepponen

Kuka on suomen Isäntä?

Kuka on Isänmaan Isäntä?

Joku kenokaula "vastuunkantaja", vai kuka?

Tälle tontille ei muuten tulla riehumaan, mutten kyllä mene naapurinkaan tontille riehumaan.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#47
Eikös miinat hävitetty ja menoja leikattiin 200 miljoonaa. Tuota taustaa vasten on turha uhota. Ei mopolla mahottomia.

T Piepponen

Ei vastausta kysymykseen. Luuletteko, että täällä kaikkia kiinnostaa ollenkaan mitä missäkin tapahtuu? Ei kannata luulla. Eli sillä näkökannalla sanon edelleen, että tälle tontille ei tulla riehumaan.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Tässä tässä runsaan kuuden vuoden takainen näkemykseni asiasta.

-----------------------------------------------------------------------

Pekka Pihlanto
Valtiosopimus Nato-jäsenyyden esteenä?
Turun Sanomat 15.7.2007

Kaksi valtiosääntöoppinutta professoria Ilkka Saraviita ja Lauri Hannikainen esittivät äskettäin väitteen, että Venäjän kanssa solmittu valtiosopimus voi kyseenalaistaa Suomen Nato-option oikeudellisen perustan.

Valtiosopimuksen mukaan osapuolet pidättäytyvät voimakeinoilla uhkaamisesta, eivätkä salli aluettaan käytettävän aseelliseen hyökkäykseen toista vastaan. Turun Sanomien pääkirjoitus (30.6.) pitää väitettä mitätöidyn Yya-sopimuksen haamuna ja pääministeri Matti Vanhanen kuittaa (TS 4.7.) sen turhanaikaiseksi, sillä turvallisuuspolitiikka on politiikkaa, ei juridiikkaa.

Joskaan valtiollisetkaan sopimukset eivät tietenkään ole vapaita juridiikasta, valtiosääntöoppineiden kanta vaikuttaa nykyoloissa oudolta kumarrukselta itään. Pääministeri Vanhasen mukaan tämä valtiosopimus on aivan samanlainen kuin Venäjän ja muiden Euroopan maiden ja jopa Venäjän ja Naton välille solmittu sopimus. Jos tämä pitää paikkansa, professorien järkeilyn mukaan myös eräiden eurooppalaisten Nato-maiden jäsenyys puolustusliitossa olisi ilmeisesti juridisesti kyseenalainen.

Professorien näkemyksen täytyy tarkoittaa sitä, että maamme Nato-jäsenyys merkitsisi samalla automaattisesti Venäjän uhkaamista voimakeinoilla tai suorastaan hyökkäysmahdollisuuden sallimista Nato-joukoille. Professorit ovat kuitenkin jättäneet huomioon ottamatta, että Natossa päätökset tehdään yksimielisesti, eivätkä sen joukot voisi antaa jäsenvaltiolleen pyytämättä aseellista apua. Selvää luulisi olevan, että jos Naton piirissä syntyisi sinänsä järjetön ajatus hyökätä Venäjälle tai edes uhata sitä voimakeinoilla, Suomi noudattaisi puolustusliiton jäsenenäkin Venäjän kanssa solmimaansa valtiosopimusta, eikä hyväksyisi tätä.

Professorien tulkinta edustaa todella huonosti harkittua juristeriaa. Venäjä on ainakin tähän asti myöntänyt, että Nato-jäsenyys on Suomen sisäinen asia, joskaan naapurimme ei tietenkään toivo option realisointia. Mikäli Suomen jäsenyys nousisi joskus vakavasti esiin, Venäjä varmasti suorittaisi itse omaa turvallisuuttaan koskevat harkinnat ja tulkinnat. Toisin kuin Neuvostoliiton aikoina, suomalaisilla ei pitäisi enää olla mitään tarvetta tarkastella maansa turvallisuusratkaisuja omat edut sivuuttaen pelkästään naapurin näkökulmasta.

Pekka Pihlanto professori emeritus Turku

Käyttäjän peterfryckman kuva
Peter Fryckman

Kiitos Teille erittäin selventävästä kommentistanne.

Peter Fryckman

Käyttäjän ReinoToivanen kuva
Reino Toivanen

Nyt on yleensä fiksusti kirjoittava Juha Kuikka joutunut "kaltevalle pinnalle".

Minusta jo tämä Neuvostoliiton vaatima ja Venäjän ratifioima kohta 4. artiklassa estää Suomen littymisen ja valtiosopimuksen Natoon/ Naton kanssa:
"Sopimuspuolet eivät käytä eivätkä salli aluettaan käytettävän aseelliseen hyökkäykseen toista sopimuspuolta vastaan."", jonka Neuvostoliitto sopimukseen saneli. Ja jonka Venäjä parafoi ja ratifioi"
.

Tämä Suomen ja Naton "valtiosopimuhan sallii Naton käyttää Suomen ilmatilaa sen lentokenttiä hyväkseen myös sotilaallisessa toiminnassa.

Jos Suomi 2015 irtisanoo sopimuksen, on asia toinen.

Mutta miten asiaan suhtautuu Venäjä? Jokin tarkoitusperähän sillä on sopimukselle.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Yhteistyösopimus puolustusliiton kanssa ei mitenkään tarkoita sitä, että Suomi sallii aluettaan käytettävän hyökkäykseen Venäjää vastaan.

Käyttäjän ReinoToivanen kuva
Reino Toivanen

Juha, kerrotko, missä se rajataan pois?

Mielestäni siinnä sovitaan Naton saavan käyttää Suomen ilmatilaa ja lentokenttiä rajaamatta sitä, minne Nato saa niiltä lentää.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #91

Koska puolustusliitto on määritelmällisesti puolustusliitto, joka ei hyökkää. Siksi Suomen ei ole syytä varautua tilanteeseen, jossa luotettava sopimuskumppani väärinkäyttäisi mahdollisuuksiaan.

Käyttäjän ReinoToivanen kuva
Reino Toivanen Vastaus kommenttiin #92

Juha, mielipiteesi on naivi. Nato ei ole puolustusliitto, joka ei koskaan hyökkää.

Sitäpaitsi tämä sopimus on Venäjän ja Suomen välinen kahdenkeskinen sopimus, jota Suomi ei voi seuraamuksitta rikkoa.

En ole Venäjäfani. Olen realisti.

Venäläiset eivät tule sallimaan naapurinaan Nato/ USA -jäsenmaata, jolla on noin 1300 km avointa maarajaa Venäjän luoteisrajaa vasten.

Itse olisin Nato-sopimuksen kannalla mutta kun se ei nyt vain Suomen kannalta ole mielestäni mahdollista.

Sen sopimisen olisi pitänyt tapahtua aiemmin tai sen pitää tapahtua vuoden 2015 jälkeen.

Jukka Mäkinen Vastaus kommenttiin #92

Muistaakseni lähes kaikki hyökkäykset ovat olleet hyökkääjän mielestä puolustuksellisia. Mukaanlukien Neuvostoliitto 1939 ja Suomi 1941.
NATOkin puolusti Belgradia niin vimmatusti.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #99

Se tosiseikka, että NATO puolusti Kosovoa, joka ei edes ollut NATO:n jäsen, osoittaa, että NATO:n turvatakuihin voi luottaa.

Käyttäjän peterfryckman kuva
Peter Fryckman Vastaus kommenttiin #102

"Se tosiseikka, että NATO puolusti Kosovoa, joka ei edes ollut NATO:n jäsen, osoittaa, että NATO:n turvatakuihin voi luottaa."

Miten Suomi Nato-kumppanina poikkeaa Kosovosta tuossa mielessä?

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #103

Reino, kysymys oli YK:n toiminnasta. Luitko linkistäsi tämän:

"18. maaliskuuta Libya ilmoitti lopettavansa kaikki sotatoimet kapinallisia vastaan ja hyväksyvänsä YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman kokonaisuudessaan. Turvallisuusneuvosto oli vähän aiemmin päättänyt lentokieltoalueen perustamisesta ja ilmaiskujen sallimisesta. Tämän epäiltiin laajalti olevan harhautusta. Lauantaina Libyan hallituksen joukot taistelivat Al Jazeera-televisiokanavan mukaan Bengasin länsiosissa, joka oli suurin kapinallisten hallinnassa oleva kaupunki"

Mielestäni YK:n pitäisi tarjota tällaisia siivoustehtäviä myös toiselle puolustusliitolle, CSTO:lle (Collective Security Treaty Organization)

Käyttäjän ReinoToivanen kuva
Reino Toivanen Vastaus kommenttiin #106

Matti, tässä lainaus samasta linkistä:

"7. toukokuuta hallituksen joukot tuhosivat polttoainevarastot saarretussa Misratassa.[88] Tiistaina 10. toukokuuta kapinalliset onnistuivat murtamaan Misratan kaupungin saarron ja etenivät noin 15 kilometrin päähän ja saartoivat hallituksen joukot kaupungin lentokentälle. Kapinalliset väittivät edenneensä noin 25 km päähän Misratasta Zarekin kylään.[89].

Samaan aikaan NATO iski Tripoliin armeijan komentopaikkoihin ilmasta käsin. Itäisellä rintamalla jatkuivat kovat taistelut Bregan–Ajdabijan välisellä seudulla[90], missä kapinalliset saivat vastaansa armeijan raskaiden aseiden tulta[91].

24. toukokuuta NATO:n koneet iskivät raskaasti Libyan pääkaupunkiin Tripoliin, johon ammuttiin yöllä parikymmentä ohjusta.[92] Ranska ja Britannia ilmoittivat lähettävänsä maahan taisteluhelikoptereita.[93] 7. kesäkuuta NATO:n koneet pommittivat ensimmäisen kerran Tripolia päiväsaikaan, kun kaupunkiin tehtiin siihen asti raskain ilmahyökkäys".

Minusta meidän ei pidä lähteä mukaan tähän mielipidemuokkauskampanjaan.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #109

Reino, kysymys ei ole mielipidemuokkauksesta, vaan luetun ymmärtämisestä. Siis vielä kerran: "Turvallisuusneuvosto oli vähän aiemmin päättänyt lentokieltoalueen perustamisesta ja ilmaiskujen sallimisesta." Kun YK:lla ei ole omia lentokoneita, se on vuokrannut niitä Natolta. Se tässä uutisoinnissa on mielipidemuokkausta, että sanotaan Naton iskeneen, eikä puhuta YK:sta mitään. Uutisesta tulee se kuva, että päätös ilmaiskuista on tehty Natossa.

Vielä selvennykseksi, että tässä mainittu turvallisuusneuvosto on siis YK:n elin eikä Naton.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #110

Kirjoittelu on mennyt kauas Peter Fryckmanin aiheesta - todisteluun siitä, että Nato on puolustusjärjestö, jonka majoittuminen ja läpikulku Suomessa on hyväksyttävää.

Matti Villikari kirjoitti mielikuvituksellista mustatuntuu-juttua:
"Kun YK:lla ei ole omia lentokoneita, se on vuokrannut niitä Natolta."

Ihanko totta, että YK vuokrasi Naton pommikoneita?

Nato-joukkojen pommikoneet pommittivat Libyassa YK:n turvallisuusneuvoston luvalla eli YK:n hyväksymällä päätöslauselmalla.

Kysymys oli "puolustusliitto" Naton hoitamasta kriisinhallinnasta, joksi kriisipesäkkeiden pommittamista nykyään kutsutaan.

YK on rauhanturvajärjestö. Suomalaisilla YK-rauhanturvaajilla on aseissa kovat piipussa vain itsepuolustustarkoituksessa.

Naton kriisinhallinta on tappamista.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #112

Myönnän virheeni, ei Nato mitään korvausta saa, Naton kaluston käyttö YK:n tarkoituksiin on aivan "talkoohommaa".

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola Vastaus kommenttiin #117

Matti Villikarin mielikuva-kirjoittelu jatkuu:
" Naton kaluston käyttö YK:n tarkoituksiin on aivan "talkoohommaa"."

Naton kalustoa ei ole koskaan käytetty YK-toimintaan. YK ei järjestä talkoita.

YK:lla on ihan oma kalustonsa, mutta tämä kalusto on vain rauhanturvaamistoimintaa varten.

Miten YK ja Nato esimerkiksi Libyan pommituksissa liittyivät toisiinsa?

Aina kun Nato haluaa pommittaa, on YK:n turvallisuusneuvoston annettava asiasta hyväksyvä päätöslauselma.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #120

re: #120

Onpa sinulla Jorma kummallinen käsitys puolustusliitto Natosta: "Aina kun Nato haluaa pommittaa, on YK:n turvallisuusneuvoston annettava asiasta hyväksyvä päätöslauselma".

Silloin kun Nato toimii YK:n mandaatilla jossakin tehtävässä, se käyttää omaa kalustoaan. Samoin kun Suomi lähettää rauhanturvaajia, käytetään Suomen armeijan kalustoa (esim. Paseja) joihin maalataan UN -tunnukset. Ei YK:lla ole miehistönkuljetusvaunuja eikä jalkaväen varusteita eikä aseistusta.

Suurimmat Nato-johtoiset operaatiot ovat YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien perusteella toimivat Kosovon ja Afganistanin kriisinhallintaoperaatiot: Kosovo Force (KFOR) ja International Security Assistance Force (ISAF)

Suomi osallistuu ISAFiin ja KFORiin. (http://formin.finland.fi/Public/default.aspx?nodei...)

Käyttäjän ReinoToivanen kuva
Reino Toivanen Vastaus kommenttiin #110

Matti, mielipiteen muokkauksella tarkoitin median ja joidenkin keskustelijoiden ehdotusta Suomen ja Naton välisestä valtiosopimuksesta.

4: pykälän mukaan Venäjä ei tule sellaista joka tapauksessa sallimaan. Pitipä se omista sopimuksistaan kiinni tai ei.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Reino, "Tämä Suomen ja Naton "valtiosopimushan sallii Naton käyttää Suomen ilmatilaa sen lentokenttiä hyväkseen myös sotilaallisessa toiminnassa."

Kyllä sallii käyttää Suomen kenttiä ja ilmatilaa. Aivan samoin tapahtuu Baltiassa, ei siinä mitään ihmeellistä ole. Myös Venäjän sotakoneet harjoittelevat koko ajan Suomen rajan pinnassa.

Mitä tulee sotilaalliseen uhkaamiseen tai hyökkäysaikeisiin, ole hyvä ja lue tarkkaan kommentti #77, siinä on minusta kerrottu asia selkeästi.

Käyttäjän ReinoToivanen kuva
Reino Toivanen

Matti, kommentti 77 on hyvä ja perusteellinen.

Mutta se ei mielestäni mitätöi mielipiteitäni Venäjän harjoittamasta politiikasta ja halusta nähdä asioita.

Ja USAN ja Naton kytkös vaan pahentaa asiaa.

Käyttäjän PeliSuomi kuva
Pertti Lindeman

Niin kuin olette saaneet todeta, niin Venäjä ei noudata mitään sopimuksia, ei kahdenvälisiä eikä myöskään kansainvälisiä. Miksi siis kunnioittaa Suomen ja Venäjän välisiä sopimuksia?

Käyttäjän peterfryckman kuva
Peter Fryckman

Suomemme on taloudellisesti niin riippuvainen Venäjän kaupasta, että mielestäni meillä ei ole yksinkertaisesti varaa liittyä tuohon nykyyään niin muodissa olevaan laulukuoroon.

Käyttäjän ReinoToivanen kuva
Reino Toivanen

Pertti, kyllä se noudattaa. Varsinkin sellaisia, mistä sille itselleen on hyötyä.

Ja nyt onkin kyse Suomen sopimustensa noudattamisesta.

Käyttäjän JanisPetrus kuva
Juha Hämäläinen

Sopimuksien noudattaminen on Suomessa pyhää ja tulisi miettiä mitä niiden päälle paskominen maksaa kansalle, koska laskukone ei sekoita tutkimuksiinsa tunteita, kuten tässä NATO-keskustelussa ihmisten välillä on tapana tapahtua....

Mitä NATO maksaa ?

http://vapaakulkija.wordpress.com/2014/04/18/halua...

Mitä pakoitteet maksaa ?

http://vapaakulkija.wordpress.com/2014/03/16/kuka-...

Kiitos
Hämis

Käyttäjän PeliSuomi kuva
Pertti Lindeman Vastaus kommenttiin #105

http://www.kymensanomat.fi/Mielipide---Sana-on-vapaa/2014/03/28/Nato-jäsenyys+olisi+kustannustehokasta/2014317151951/69

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Pertti!

Naapuruussopimus on Suomen ja Venäjän kahdenkeskinen sopimus, jonka Suomea koskevaa 4. artiklan sotilaallista sopimuskohdan vaatimusta Venäjä ei salli Suomen rikkovan.
Ei, vaikka Venäjä itse rikkoisi kaikkia tekemiään kansainvälisiä sopimuksia.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Juha Hämäläinen, kun olet laskumiehiä, voisitko laskea, kuinka paljon Suomelle maksoi itsenäisyyden puolustaminen vuosien 1939-1945 välisenä aikana plus sotakorvaukset. Kun tiedetään summa, voidaan yhdessä miettiä vielä, kannattiko.

Käyttäjän JanisPetrus kuva
Juha Hämäläinen

Herra Villikari. Pyyntösi on omituinen, koska nyt ei keskustella ITSENÄISYYDEN puolustamisesta vaan liittoutuneen ja lisää liittoutumaan haluavan Suomen puolustuksesta!

Kuinka paljon sinä olet valmis tinkimään elintasostasi saadaksesi NATO-sateenvarjon suojaksesi ?

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

#111

Puolustusvoimien nimenomainen tarkoitus on itsenäisyyden säilyttäminen. Jotta tämä tarkoitus toteutuisi, tarvitaan uskottava puolustus ja se maksaa. Vuonna 1939 Suomi ei ollut varustautunut riittävästi, ja se tuli tunnetusti kalliiksi.
En toki vakavasti esittänyt pyyntö laskea sodan kustannuksia. Tarkoitukseni oli vain korostaa sitä, että se vasta maksaa, jos puolustus ei ole kunnossa. Tai sitten on aina se mahdollisuus, että antaudutaan ehdoitta. Se ei maksa mitään.

Mitä tällä tarkoitat "liittoutuneen ja lisää liittoutumaan"?

Käyttäjän peterfryckman kuva
Peter Fryckman Vastaus kommenttiin #122

Voisiko ajatella, että omaa puolustusta varten hankitaan vaikka lainarahalla sellaista kalustoa, joka meiltä tällä hetkellä puuttuu?

Sen sijaan, että lainataan rahaa, jotta kulutuksessa ei tapahdu notkahdusta ja käytetään ne lainatut rahat muutaman kansanosan elintason säilyttämiseen.

Siis onko järkevämpää syödä ja juoda lainattua rahaa kuin hankkia kalustoa oman maan puolustamiseen?

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #123

Velkarahallahan nykyään jo sekä syödään että varustetaan. Mutta puolustusliitto kaiken järjen mukaan vähentää sekä kuluja että riskiä. Kysymys on vähän samasta asiasta kuin keskinäisessä vakuutusyhtiössä kuitenkin sillä erolla, että puolustusliitto jopa estää vahingon tapahtumista.

Käyttäjän peterfryckman kuva
Peter Fryckman Vastaus kommenttiin #124

En ole vielä kuullut vakuutusyhtiöstä, joka estäisi vahinkoa tapahtumasta.

Enkä usko, että omaa puolustustamme edellyttävä liittouma oman puolustuksemme kulujen lisäksi vähentäisi omaan puolustukseen käytettävää rahamäärää.

Omaa asiaa ajaessa kannattaa pysyä totuudessa ja esittää ajatustensa tueksi selvää faktaa.

Kun sinulla näyttää olevan tuo puolustusliittoon liittyvä fakta hallussa, niin voit kertoa meille sen aiheuttamat kustannukset puolustuskustannuksiemme päälle ja summata täsmällisiä lukuja.

Paljonko Suomi maksaisi vuosittain lisää ja olisiko se pois oman puolustuksen budjetistamme?

Mitä sillä lisärahalla todellisuudessa Suomi saisi?

Nämä ovat niitä todellisia kysymyksiä, joihin tässä ketjussa oli tarkoitus saada sellaisia vastauksia, että kansa aikanaan osaa äänestää maamme kannalta oikein, kun sitä Nato-jäsenyyttä kansanäänestyksellä lopultakin mitataan.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari Vastaus kommenttiin #126

#126

Peter, keskinäisen vakuutusyhtiön ja puolustusliiton ero on siinä, että puolustusliitto voi estää ennakkoon vahingon tapahtumisen. Vakuutusyhtiö voi ainoastaan vähentää riskejä valistamalla jäseniään.

Mitä tulee liittoutumisen kuluihin, siitä on ulkoministeriön tekemä selvitys vuodelta 2007 http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2007/12/21/... . Tuoreimman hintalapun noin 100 milj. euroa esitti Jussi Niinistö 17.4. A-Studion Natokeskustelussa Tämä oli kokonaiskustannus kaikkine henkilöstökuluineen. Voidaanko joistakin nykyisistä puolustuseristä sitten säästää, jos olemme Naton jäseniä? Tähän minulla ei ole asiantuntemusta, mutta arvelen, että jossain määrin saavutetaan säästöä esim. lentokonehankinnoissa. Lisäksi tulee sellaista uutta tekniikkaa, johon omat rahkeemme eivät riitä, esimerkiksi kybersodankäynnin ja tiedustelun alueella. Myös huoltovarmuus paranee oleellisesti.

Onko turvatakuu sitten tuon 100 miljoonan arvoinen. Siitä juuri käydään keskustelua. Minun mielestäni on.

PS. Lisää Natosta puheenvuorossa http://mikkosavelius.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1660... ja Hannu Monosen asiallisista kommenteista #7, #11 ja #23

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Tämä uutinen julkaistiin kaksi päivää ennen kuin tuleva Suomen ja Naton välinen kauttakulku- ja majoitussopimus:

"
Ulkomaat 16.4.2014 klo 14:13 | päivitetty 16.4.2014 klo 19:13

Rasmussen: Nato vahvistaa puolustustaan Itä-Euroopassa
Nato vahvistaa joukkojaan niin maalla, merellä kuin ilmassakin.

Sotilasliitto Nato on päättänyt vahvistaa puolustustaan Itä-Euroopassa, kertoi Naton pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen keskiviikkona. Nato vahvistaa joukkojaan niin maalla, merellä kuin ilmassakin.

Toimet ovat vastaus Venäjän toimiin Ukrainassa. Rasmussenin mukaan joukkoja vahvistetaan itäisissä jäsenmaissa päivien kuluessa. Hän ei kuitenkaan kertonut joukkojen tarkkoja määriä, mutta vakuutti niitä olevan "riittävästi" ja joukkoja voidaan vielä lisätäkin tarpeen vaatiessa.

Naton taisteluhävittäjät lentävät entistä useammin Baltian yllä, liittoutuneiden laivoja tuodaan Itämerelle, itäiselle Välimerelle ja muille merialueille, ja sotilasjoukkoja lähetetään Naton valmiuden parantamiseksi, Rasmussen sanoi.

Viro, Latvia ja Liettua ovat pyytäneet joukkojen vahvistamista, samoin kuin Ukrainan rajanaapurit Puola ja Romania.

Venäjä sanoi tiistaina, että Naton joukkojen tuominen Venäjän rajan läheisyyteen voi johtaa vastatoimiin.

Lähteet:
Reuters, AFP, AP
"

--

http://yle.fi/uutiset/rasmussen_nato_vahvistaa_puo...

Käyttäjän peterfryckman kuva
Peter Fryckman

https://www.facebook.com/124563204315456/photos/a....

Tuossa taitaa olla sellainen kuva, joka parhaiten kuvaa tilanteen Venäjän vinkkelistä katsoen.

Käyttäjän JanisPetrus kuva
Juha Hämäläinen

Minä toivoisin, että tuo mainittu pykälä olisi vieläkin vahvempi, kun luen, että Suomi tukee Presidenttimme ja ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunnan päätöksellä välimeren saastutusta sinun nimissä!

http://vapaakulkija.wordpress.com/2014/04/19/kansa...

NATO saattaa olla ajoittain, jopa rauhanunioni, mutta ympäristölle se ei ole kaveri.

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Kommentointini Peterin käynnistämään aiheeseen loppuu tähän tosiasiaan:

Suomi ja Neuvostoliitto (Venäjää ei vielä virallisesti ollut) muotoilivat YYA-sopimukselle korvaavia sopimuksia. Luonnoksia oli kaikkiaan kolme.

Näistä sopimuksista ratifioitiin tammikuun 20 päivä kaksi. Sopimukset löytyvät Promerit.netin koosteestani;
http://www.promerit.net/2014/03/yyan-jatko-naapuru...

Suomen kannalta on merkittävintä, että Neuvostoliitto saneli ns. naapuruussopimukseen Suomea velvoittavan tekstin
"Sopimuspuolet eivät käytä eivätkä salli aluettaan käytettävän aseelliseen hyökkäykseen toista sopimuspuolta vastaan.",

joka oli tämän YYA-sopimuksen 1. artiklan perintöä:

"1 artikla

Siinä tapauksessa, että Suomi tai Neuvostoliitto Suomen alueen kautta joutuvat aseellisen hyökkäyksen kohteeksi Saksan tai muun sen kanssa liitossa olevan valtion taholta, Suomi uskollisena velvollisuuksilleen itsenäisenä valtiona tulee taistelemaan hyökkäyksen torjumiseksi. Suomi kohdistaa tällöin kaikki käytettävissään olevat voimat puolustamaan alueensa koskemattomuutta maalla, merellä ja ilmassa ja tekee sen Suomen rajojen sisäpuolella tämän sopimuksen määrittelemien velvoitustensa mukaisesti tarpeen vaatiessa Neuvostoliiton avustamana tai yhdessä sen kanssa.

Yllä mainituissa tapauksissa Neuvostoliitto antaa Suomelle tarpeen vaatimaa apua, jonka antamisesta Sopimuspuolet sopivat keskenään."

Mauno Koviston muistelmista "Historian tekijät" ja eduskunnan pöytäkirjasta ulkoministeri Paavo Väyrysen puheesta käy ilmi naapuruussopimuksen syntyhistoria.

Neuvostoliitto oli sopimuksen parafoinnin aikaan vielä olemassa. Heikki Talvitie kävi samana päivänä molemmissa, siis Venäjän ja Neuvostoliiton ulkoministeriöissä.
Oli päätetty, että Venäjä ratifioi sopimuksen, mutta ratifiointi siirtyi tammikuuhun, koska sopimuksen ratifiointi merkitsisi, että ratifioinnilla Suomi tunnustaisi Venäjän olemassaolon liian aikaisin.

Neuvostoliitto saneli tekstin "Sopimuspuolet eivät käytä eivätkä salli aluettaan käytettävän aseelliseen hyökkäykseen toista sopimuspuolta vastaan", koska se ei enää luottanut Suomen puolueettomuuteen. Suomen ETA-sopimushan odotti hyväksymistä ja samaan aikaan valmisteltiin Maastrichtin sopimusta. Suomen EY-jäsenyyshakemuksesta kohistiin.

Venäjä parafoi sopimuksen sellaisenaan ja ratifiointi tapahtui 20.1.1992.

Kun Suomen EY-neuvottelut etenivät marraskuun alussa 1993 Maastricht-aiheiden hyväksymiseen,
ks. mapistani skannattu pöytäkirja
http://www.satanen.com/kuva.php3?sivu=emu
ja
http://www.satanen.com/kuva.php3?sivu=15
sekä KHO:n ratkaisulla lokakuussa 2000 salaiseksi vahvistetut pöytäkirja 16/1993 20.12.1993 (kohta 7) ja liitemuistio 1075/1993 19.12.1993 (kohta 7).
Pöytäkirja
http://www.satanen.com/kuva.php3?sivu=poytakirja
Liitemuistio
http://www.satanen.com/kuva.php3?sivu=pitka

Suomi joutui allekirjoittamaan hakijamaiden yhteisen julistuksen, jolla Suomi vakuutti toimivansa sovitulla tavalla EU:n yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.

Tämä julistus oli ristiriidassa naapuruussopimuksen 4. artiklan sotilaallisen tekstin kanssa.

Nato on EU:n sotilaallinen toimija.

Nyt Suomi on Naton kanssa syventämässä joulukuussa 1993 hyväksymäänsä sitoutumista, joka merkitsee, että Suomi antaa alueensa Natolle kauttakulkua ja majoittumista varten.

Käyttäjän peterfryckman kuva
Peter Fryckman

Kiitos Sinulle siitä, että toit asiakirjoihin perustuvia faktoja esiin.

Jyrki Yrttiaho

Kiitos Peter Fryckman ja Jorma Jaakkola oleellisesta ja tärkeästä pohdinnasta liittyen NATOn ja Suomen välillä valmisteltuun isäntämaatukisopimukseen. Vuosi sitten eduskunnan hyväksymässä turvallisuus- ja puolustusselonteossa avun vastaanottamisen ja antamisen kansallisen lainsäädännön asettamien rajoitusten poistamista korostetaan monissa kohdin ja siihen selonteko sitoutuu. Lissabonin sopimuksen yhteisvastuuta ja keskinäisen avun antamista ja vastaanottamista koskevien artiklojen voimaansaattamisesta oli ja on kysymys. Se tietenkin on yhtä kuin turvallisuus- ja puolustuspolitiikkamme natottamista ja lainsäädäntömme Nato-sopeuttamista. Eduskunnan selontekokäsittelyssä jätettiin tietoisesti syrjään uusien Nato-askelten suhde Suomen ja Venäjän naapuruussopimuksen sitoumuksiin.

Nyt eduskunta aiotaan työntää syrjään myös isämtämaatukisopimuksen käsittelyssä. Uskotellaan, että kyse on vain Nato-kumppanuussopimuksen yhdestä toteutuvasta tavoitteesta. Mielestäni on välttämätöntä, että eduskunta ottaa sopimusvalmistelut ja sopimuksen käsittelyynsä kaikilta osin ja avaa myös sopimuksen vaikutusyhteydet voimassaolevaan lainsäädäntöömme ja kansainvälisiin sopimuksiimme. Otan asia esille puolustusvaliokunnassa jo ensi keskiviikkona 23.4.

Kiitos vielä keskustelusta!

Tervehtien

Jyrki Yrttiaho
Kansanedustaja / Vasemmistoliitto, vasenryhmä
Puolustusvaliokunnan jäsen

Toimituksen poiminnat