*

Peter Fryckman Minun puolueeni on Suomi

Missä on Suomen julkisen sektorin yhteiskuntavastuu?

Yhteiskuntavastuu on lähes yhtä usein kuultu termi kuin milloin minkäkin väriset talkoot tai muu populismi. Tosin vastuu ei koske julkista sektoria itseään, se vain puhuu siitä. Vuonna 2012 julkinen yleishallinto käytti yhteiskassasta rahaa saman verran kuin terveydenhuoltoon meni.

 

Vuodesta 1990 vuoteen 2013 on julkisen sektorin menopuoli 3-kertaistunut. Voimme siis kansana ainakin kolme kertaa paremmin? Vuoden 2005 n. 80 miljardia € on muuttunut kohta 120 miljardiksi € ja silti juuri tällä aikavälillä tuntuu se varsinainen kansalaisten hyvinvointi eli mm. turvallisuus  romahtaneen.

Vastuullista politiikkaa Euroopan parhaimmilta valtiovarainministereiltä.

Julkiselle puolelle ostettiin kokemattomien populistien vallanhimossa palkankorotusautomaatti, joka tänäkin vuonna jauhaa lisää velaksi otettua rahaa julkisen puolen kiinteisiin menoihin eli mm. palkkoihin.

Notkahdusvuoden 2008 menot julkisella sektorilla olivat n. 90 miljardia € ja siitä tähän päivään lisäys n. 30 miljardia €. Vuonna 2013 julkisyhteisöjen kokonaismenot jokaista Suomessa asuvaa henkeä kohden olivat n. 20.000 €.

 

Jokainen voi kuvitella mielessään, mitä hyvää kukin tuolla 20.000 eurolla viime vuonna sai vastineeksi.

 

Kuuluisa kestävyysvaje eli suomeksi syömävelka on vuodessa 7-10 miljardia €. En liene pahasti metsässä, jos veikkaan tuon olevan täsmälleen se sama summa, jolla julkisen sektorin palkkoja on korotettu vuoden 2008 jälkeen.

Jotta vaje saadaan kestäväksi, on vastuullisten vastuunkantajien "säästettävä" eli keksittävä lisää veroja ja leikattava eli otettava esim. lapsilisistä pois 7 €. Tai jättämällä vanhuksemme käytännössä heitteille ja säästämällä suihkujen lämmintä vettä sekä hoitajien vaivaa. Sairasta.

 

Ja lopuksi. Ei senttiäkään pois suorittavan portaan työn tekijöiltä. Seminaarihenkilöiltä ja valtavalta hallinnolta kyllä.

 

Lähde:

https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Julkiset-menot/Julkisten-men...

PS. Linkissä on kattava katsaus julkisen talouden tunnuslukuihin. Kannattaa ajatuksella lukea.

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän JanisPetrus kuva
Juha Hämäläinen

Suosittelisin jos voisin.

Valitettavaa on että mikään puolue ei Suomessa tule julkistasektoria leikkaamaan, koska kannatusprosentti!

Tästä syystä on Suomeen saatava sitovat kansanäänestykset ja kaikkien virkamiesten palkat sidottava jollain tavalla maan keskipalkkaan.

Samalla tulisi kehittää lautamies-systeemin kaltainen kansalaisforumi, joka käsittelee kansalaisten valituksia yhden oikeusoppineen kanssa.
Oikeaksi todennetusta valituksesta virkamies saa varoituksen ja kolmesta pihalle ilman irtisanomisaikaa!

Tällä voisi olla parantava vaikutus Suomen muuten melko DDR-maiseen ylimieliseen virkamieheen, jonka turvana on viiden vuoden irtisanomisaika!

Käyttäjän peterfryckman kuva
Peter Fryckman

Millä viranhaltijat ja muut julkiselta sektorilta palkkansa saavat pystyvät itselleen perustelemaan velkarahalla toteutettavat palkkojen korotukset aikana, jolloin kaikki muu on kuulemma rahattomuuden takia kielletty ja leikkausuhan alla?

Käyttäjän JanisPetrus kuva
Juha Hämäläinen

Eihän näitä korotusautomaatteja voi perustella, mutta jos lakimies tekee omat sopimuksensa voiko kansalainen voittaa ?

Troikka hoitaa ilmapallot takasin maanpäälle, kuten Kreikassa, aikanaan.

Käyttäjän VesaVkev kuva
Vesa Väkevä

Todellista valtaa käyttävä poliitikko ei oman etunsa tähden leikkaa kallispalkkaisista verovaroin ylläpidetyistä paperinpyörittäjäviroista. Sellaisista, joissa palkka on suuri ja vastuu pieni. Ei leikkaa vaan pikemminkin laittaa mahdollisimman paljon verorahaa peliin, koska on itse potentiaalinen ehdokas tällaiseen tehtävään epävarman äänestäjistä riippuvan uran jälkeen. Lapsilisistä tai suorittavan portaan hommista voi leikata, koska näistä tinkiminen ei hetkauta poliitikon omia tulevaisuudennäkymiä. Kannattaa pitää mielessä, että EU-byrokratia on korkealla sijalla poliitikon tavoitetyöpaikoissa.

Käyttäjän peterfryckman kuva
Peter Fryckman

Näin ei Suomi-neitoa enää jaloilleen saada.

Jonne Sirén

Onneksi sain lapsuudenkodissani kasvatuksen jonka työelämään opastuksellinen osuus käsitti seuraavat asiat:

1) hankitaan koulutus jonka tuomalla ammattitaidolla voit oikeasti elättää itsesi tuottavan sektorin hommissa, koulutustasoon katsomatta.

2) julkiselle sektorille ei mielellään rtöihin, korkeintaan poliisiksi/rajavartiostoon/puolustusvoimiin. Mutta ei koskaan kunnalle sitten mistään hinnasta.

Sanmalla tavalla tulen kasvattamaan omat lapseni, sillä tämä tie on kummasti opettanut oikeasti tekemään duunia ja tuonut mukavasti jopa vähän elintasoakin.

Käyttäjän peterfryckman kuva
Peter Fryckman

Liian kauas on noista ajoista tultu.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Yhteiskunta vastuuta ei ainakaan ole huomioitu hallituksen ohjaamana esim. energiantuotannossa. Tuulivoimaa on tarkoitus rakentaa 2500MW vuoteen 2020 mennessä. Koko kapasiteetin rakentamisen jälkeen julkiset tuet olisivat yli 400 miljoonaa euroa / vuosi. rakennuskustannukset vuoteen 2020 mennessä ovat luokkaa 13 miljardia euroa. Maailman kalleimmaksi sanottua rakennelmaa, Olkiluoto 3 ydinvoimalaa, saa tällä rahalla puolitoista uutta. Tämä vaihe merkitsee keskimäärin yli 2 miljardia euroa / vuosi (2/3 puolustusvoimien vuosibudjetista). Mikäli kaikki 9000 MW rakennetaan, hinta on noin 47 miljardia euroa.

Mitä tällä saa? 2020 mennessä rakennettavilla 2500 MW saa alle 20% käyttöasteella toimivan järjestelmän, saatavissa on keskimäärin 500 MW. Rakennuskustannukset olisivat tällöin 26 miljoonaa euroa / hyödynnettävä megawatti. Vertailun vuoksi: jos Olkiluoto3 maksaa 8,5 miljardia euroa (HS 2.4.2014) ja tuottaa aikanaan 80% käyttöasteella (lienee alakanttiin) 1280 MW luku olisi noin 6,6 miljoonaa euroa / hyödynnettävä megawatti, noin neljäsosa. Fingridin voimalajärjestelmän kuvaus ei anna todellista kuvaa tuulivoimaloiden tehosta, koska siitä ei näe todellista tuotantoa erotettuna arviosta. 2020 mennessä tuulivoimaan sijoitettavalla 13 miljardilla saisi moottoritien Hangosta Utsjoelle (Koskenkylä - Kotka tarjouksen elinkaari km-hinnan mukaisesti). Tuulivoimala kestää käytössä n.15 vuotta, lyhytnäköistä tuhlausta.

Kuka tämän maksaa? Suomen valtio antaa noin 40 % tuen tuulivoiman investointiin ja käyttöön (ovatko nämä tuet ”laillisia”, mielekkäitä eivät mielestäni ole). Tämä merkitsee 2020 mennessä yli 5 miljardia euroa ja 9000 MW tavoitteessa noin 19 miljardin euron pottia. On tietenkin järkevä rakentaa uusia ja häiriöille vähemmän herkkiä siirtolinjoja, mielestäni tuulivoima ei ole toden tuntuinen peruste. Tosin sivukustannusten osuus laskelmista puuttuu kokonaan. Esim. Pori-Oulu välille tuulivoiman takia rakennetaan nyt vahvaa voimalinjaa jonka arvioitu kustannus on 1,5 miljardia euroa, -siirtohinnat nousee kuluttajilla.

Porissa on valmiina varoittava esimerkki Peittoonkorven jättikokoisilla tuulivoimaloilla pilatusta Kellahden kylämiljööstä ja Ahlaisten alueen televisiokuvasta.
Valituksia on satanut, hankkeen vastuulliset viranomaiset ovat hiljaa toimistoissaan eivätkä suostu kuulemaan asukkaiden ongelmista, niitä ei pitänyt tuulivoimafirman mukaan tulla. Kuitenkin matalataajuusmelu on sietämätöntä ja uhka terveydelle. Mitäs nyt tehdään.

Käyttäjän peterfryckman kuva
Peter Fryckman

Verovaroin ei kannata rakentaa sellaista, joka pidetään yllä verovaroin.

Matematiikka sanelee asian.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Ei siellä kukaan mitään vastuuta tunne.

Käyttäjän peterfryckman kuva
Peter Fryckman

On kummallista, jollei yhteiskunta itse tunne itsestään yhteiskuntavastuuta.

Nyt se on ulkoistettu yksityiselle sektorille ja kohta Kreikan tavoin IMF:lle ja Troikalle.

Käyttäjän JanisPetrus kuva
Juha Hämäläinen

Vain troikka palauttaa suomalaisen virkamiehen paikalleen, mutta oikeutta voi olla parempi olla odottamatta troikaltakaan.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Näitä suuria rakennushankkeita vaivaa Suomessakin vahva korruptio. Tuulivoimapuhallus on siitä hyvä esimerkki, tuulivoimaa ei ole minnekkään pakko rakentaa, se on itsessään tappiollinen sähköntuotantomuoto ja julkisin varoin ei tälläistä teollisuutta kannata ylläpitää.
kts. lyhyt videonpätkä Iin Olhavan "tuulipuistosta".
https://www.youtube.com/watch?v=moYrrinqb2M&featur...

Käyttäjän peterfryckman kuva
Peter Fryckman

Huulivoimaa se on ja vahvasti korruptoitua. Ei Suomella ole varaa tuohonkaan kokeiluun.

Toimituksen poiminnat