*

Peter Fryckman Minun puolueeni on Suomi

Ilman talouselämän rohkeita jättiläisiä Suomi näivettyy lopullisesti

Sain kunnian olla Talvivaaran kaivoksesta kertovan Jättiläinen-elokuvan kutsuvierasensi-illassa.
Elokuvateattereissa sen ensi-ilta on 22. tammikuuta. Tositapahtumiin perustuva elokuva oli mielenkiintoinen, tapahtuminen faktatietojen tutkimiseen oli tehty valtavasti työtä. Toki elokuva, taideteos, on aina fiktiivinen tarina. Sen katsojien tulee muistaa. Nyt en kuitenkaan enempää ota kantaa miniäni tuottamaan erinomaiseen elokuvaan. Lämpimät onnittelut hänelle onnistuneesta työstä.

Haluan tuoda esille, miten vastuuttomasti media ja monet suomalaiset ovat kohdelleet Talvivaaraa ja sen toimitusjohtaja Pekka Perää. Ilman muuta yhtiön ympäristö- ja rahoitusongelmat saa ja pitää tuoda päivänvaloon. Tosiasioiden kertominen sekä epäkohtien paljastaminen paremman maailman rakentamiseksi on länsimaisessa demokratiassa uutismedian perustehtävä. Asioiden värittäminen ei. On vaarallinen tie, kun mielipiteet ovat alkaneet korvata uutiset. Ennen pitkää se koituu tekijänsä eli median kohtaloksi. Matkan varrella on saatu ja saadaan tuhottua monta muuta, niin minun kuin Pekka Perän yritystoiminnat ja julkisuuskuva.

Talvivaaran alkutaipaleen nousukiidossa ylistivät media, valtio ympäristöministereineen ja kansalaiset perässä. Kun vaikeudet alkoivat, arvostelijat saivat valtavasti mediatilaa, otsikot kirkuivat Pekka Perän syyllisyyttä. Sitä, miten Kainuun talouselämä oli piristynyt Talvivaaran tulon myötä, ei muistettu.
Cityvihreät, ympäristöaktivisti ja kaikki, yhdenkään työntekijän palkkaa koskaan vielä maksamattomat, yrityselämän asiantuntijat, ennen kuin kiljutte, että Fryckman valkopesee itseään, niin korostan, että en ole omalla, enkä Pekka Perän asialla, olen isänmaan asialla.
En mitenkään puolustele Talvivaaran ympäristöongelmia ja sen aiheuttamia ympäristövahinkoja. Talvivaaran rahoitusongelmiinkin ilman muuta yritys itse on suurimmassa vastuussa. Jokainen liike-elämässä toimiva tämän ymmärtää, oman yrityksen vaikeuksia ei voi ulkoistaa. Haluan korostaa sitä, että me Suomessa tarvitsemme kipeästi riskinottokykyisiä yrittäjiä. Epäonnistumisen hetkellä yrittäjien yksioikoinen teilaaminen on epäisänmaallinen teko. Se ei kannusta ketään yrittäjyyteen.

Suomen kilpailukyky on lakkoiltu kuralle, vienti ei vedä, talous ei kasva, valtion velanotto on karannut käsistä. Yritysmyönteinen veropolitiikka, yhteiskunnan yritysystävällinen ilmapiiri sekä työllistämiskustannusten kohtuullisena pysyminen ja niiden ennustettavuus ovat merkittävät tekijät investointihalukkuudessa sekä pääomien hakeutumisessa joko meille Suomeen tai meiltä pois. Molempia sekä pääomia että investointeja tarvitaan kasvuun tähtäävässä yritystoiminnassa. Jos yrittämisen esteitä ei Suomesta nyt jo vihdoinkin poisteta, Suomea ei kohta enää ole.
Julkisen talouden ongelmista puhutaan paljon, julkisen sektorin suuresta määrästä vähemmän. Suomen yritykset eivät voi olla ylisuureksi paisutetun, meillä Suomessa väkimäärään nähden yli viisinkertaiseksi mitoitetun julkisen sektorin maksumies. Julkinen talous sekä Suomessa että kaikissa EU-maissa on laitettava vähintään 40 prosentin kulukuurille.

Turvapaikanhakijoiden hallitsemattoman vyöryn myötä Suomen julkisen talouden varojen kohdistaminen on kirvoittanut kipakkaa, puolin ja toisin syyllistävää keskustelua.
Tanskassa valtio ei tue turvapaikanhakijaa, jolla on riittävästi varoja omasta takaa. Nyt alkuvuodesta Tanskan hallitus toi maan parlamentille lakialoitteen, johon kuuluu aloite turvapaikanhakijoiden arvo-omaisuuden takavarikoinnista. Maamme valtalehti Helsingin Sanomat ehti tuomita tämän Tanskan mallin oudoksi pääkirjoituksessaan 27.12.2015.
Suomessa hallitus esittää heikompaa sosiaaliturvaa maahanmuuttajille ja korostaa nopeaa kotoutumista ja työllistymistä. Suomen edun nimissä näistäkin asioista olisi sallittava keskustelu ilman leimakirveitä. Yhä hupenevasta kakusta ei riitä kaikille.

Haluan vielä kiinnittää huomion Pekka Perän Talvivaarassa käyttämään malmiköyhien alueiden kaivoksille merkittävään menetelmään, joka sekin on mediassa väritetty lähestulkoon rikolliseksi. Talvivaarassa bioliuotus-menetelmä on toki kohdannut monia vaikeuksia, luontokaan ei ole ollut puolella. Ongelmia bioliuotuksessa on aiheuttanut muun muassa se, että Talvivaara ei ollut varautunut runsaisiin sateisiin.
Bioliuotus käyttää metallien erottamiseen malmista vettä, ilmaa sekä kotoperäisiä bakteereja, jotka kasvavat malmissa luonnostaan. Menetelmän käytön tavoitteena on metallien taloudellisesti kannattava tuotanto suhteellisen köyhästä malmista.
Prosessi on kustannuksiltaan edullinen, bioliuotus vaatii myös vähemmän energiaa kuin perinteiset jalostusprosessit. Talvivaaralla on ollut ongelmia bioliuotuksen käytössä, mutta menetelmänä kun sitä paremmin vielä tutkittaisiin, se tarjoaisi varmasti valtavasti mahdollisuuksia, työtä ja toimeentuloa niin tutkijoille, teollisuudelle kuin kaivostyöntekijöille.

Suomi aina ensin.

Peter Fryckman
liikemies
Helsinki

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat