*

Peter Fryckman Minun puolueeni on Suomi

Suomesta ydinasevaltio?

Yhdysvaltojen levittäessä joukkojaan ja aseitaan Venäjän ja Kiinan rajojen
pintaan, varsinkin tuota viimeksi Romaniaan asennettua ohjus"puolustus"
järjestelmäänsä, joka käytännössä on sekä ohjustorjunta-, että
ensi-iskuase, Venäjä ja Kiina alkavat tuntea turvallisuutensa hyvin
uhatuksi. Eikä syyttä.

Yhdysvaltain maantieteellinen asema on sotilaallisesta näkökulmasta
loistava. Kanada pohjoisessa, Meksiko ja Väli-Amerikka etelässä, meret
molemmin puolin. Mahdolliset viholliset eivät saa ryhmittymis- tai
huoltoalueita mistään lähettyviltä, eivätkä ohjustorjunta kaluston asemia
yms.

Nähdäkseni tälläinen suoja-alue on pää-asiallisin syy Kiinan
atolliprojekteille, ei niinkään luonnonvarat. Kiina pyrkii laajentamaan
omaa merialuettaan, jotta Naton alukset eivät pääsisi purjehtimaan niin
lähelle Manner Kiinaa. Haagin tuomioistuimen Kiinan vastainen päätös ko.
merialueesta johti tilanteeseen, jossa Kiina jo varoitti kansalaisiaan,
että sota Natoa vastaan on todennäköinen. Kiina myös ilmoitti Natolle, että
alusten purjehtiminen ko. merialueelle katsotaan sodan julistukseksi, ja
että Venäjä on solminut Kiinan kanssa sotilasliiton.

Suurvallat selvästi varustautuvatkin kolmanteen maailmansotaan, Kiina
pyrkii siirtämään joukkojaan Syyriaan, "Assadin tueksi", samalla kun Venäjä
siirtää Isistä kurittavat ilmavoimansa Iraniin, Suomen puolustusvoimien
mukaan logistisista syistä. Kyse on todellisuudessa öljyalueiden herruudesta
mikäli sota syttyy. Venäjä on myös keskittänyt lisää joukkoja Krimille, ja
on perustamassa kolmea uutta divisioonaa lähelle Ukrainan rajaa, koska
sodan syttyessä Venäjän tärkeimpiä lyhyen aikavälin tavoitteita on vallata
maakäytävä Venäjältä Krimille meriyhteyden takia.

Viime aikoina on ollut hyvin paljon esillä Suomen mahdollinen tarve
liittoutua sotilaallisesti, lähinnä Naton kanssa, ja jossain määrin on
ollut keskustelua EU:n muodostamasta puolustusliitosta. Liittoutumisen
tarvetta on perusteltu mahdollisella Venäjän hyökkäyksellä Suomeen.
Vilkaisu karttaan saa ajattelemaan asiaa hieman tarkemmin.
Mahdollisia syitä vallata Suomi on kaksi, sotilaallinen ja taloudellinen.

Kaikki, jotka ovat seuranneet uutisia viimeisen viidentoista vuoden aikana,
tietänevät pääpiirteissään kuinka nykyaikainen suurvalta armeija sotii?

Ensin, mikäli aikataulu sallii, luodaan massiivinen propagandakampanja,
jolla vaikutetaan oman ja muiden mahdollisesti sotaan vaikuttamaan
pystyvien maiden mielipide ilmastoon. Sitten ollaan neuvottelevinaan ko.
maan kanssa, jotta voidaan väittää olevamme rauhan asialla, ja näiden
neuvotteluiden kariuduttua, aloitetaan varsinaiset sotatoimet.

Ensin verkko-, ilma- ja ohjushyökkäyksin tuhotaan vastustajan
infrastruktuuri, vesihuolto, viemäröinnnit, sähkönjakelu, sairaanhoito,
viestintä-,media- ja liikenneyhteydet, tutka-asemat, lentokentät ja
ilmavoimat. Tämän jälkeen siirrytään maavoimien suorittamaan
valtausvaiheeseen, jossa motorisoitu jalkaväki suorittaa salamasota
tyylisen nopean hyökkäyksen vallaten kaikki keskeiset kohteet kuten
kaupungit, ja asettaa oman hallintonsa johtoon.

Ei liene syytä olettaa mahdollisen Suomen valtauksen, tai Suomesta
suoritettavan hyökkäyksen eroavan tästä kaavasta mitenkään merkittävästi?
Suurvaltojen sotiessa keskenään, on otettava lisäksi huomioon mahdollinen,
jopa todennäköinen ydinaseiden käyttö.

Potentiaalisia uhkakuvia lienevät joko Venäjän tai Naton suorittama
hyökkäys Suomeen irrallisena tapahtumana, mahdollisesti strategisena
liikkeenä, Naton hyökkäys Venäjää vastaan tai Venäjän Natoa vastaan. Suomi
tuskin (toivottavasti!) hyökkää yksin kumpaakaan vastaan, eikä EU ole niin
yhtenäinen, että hyökkäisi kenenkään kimppuun. Kiinan ja Venäjän
liittoutuman takia, johon luultavasti liittyisivät myös Lähi-Idän maat,
Afrikka suurelta osin sekä useita Etelä Amerikan valtioita, Naton kyky
voittaa sota on hyvinkin kyseenalainen, sota kestäisi todennäköisesti
useita vuosia.

Mikäli tarkastelemme Euroopan karttaa näihin asioihin liittyen, huomaamme
ettei Suomi ole Venäjälle enää sellainen uhka, kuin se oli -40 luvulla.
Vaikka Suomen rajan läheisyydessä on kaksi tärkeää satamaa, Pietari ja
Murmansk kaupunkeineen, sekä Muurmanskin junarata, nykyaikaisilla
ohjuksilla ja pommikoneilla nämä kohteet ovat saavutettavissa helposti
Norjasta ja Pohjois-Atlantiltakin, Euroopan Nato maista puhumattakaan.
Sijaitessaan kauempana hyökkääjän ilma- ja ohjusaseet ovat helpompia
puolustaakin, tai pikemminkin vaikeampia vahingoittaa. Pitkänmatkan aseita
ei tuoda etulinjaan.

Näkemystäni tukee myös Venäjän joukkojen ryhmitys Suomen rajojen lähellä.
Venäjän strateginen painopiste on Jäämerellä, ja Pietarista Ukrainaan
ulottuvalla alueella. Suomen rajan lähellä on Perkjärvellä
runkokokoonpanossaan yksi prikaati, n. 4000 miestä ja Petsamossa toinen.
Alakurttiin on uudelleen perustettu varuskunta Pohjoisen laivaston
tukitehtäviin, ja rajavartiokeskukseksi.

Eli Nato ei tarvitse Suomea ilmavoimiaan varten, eikä tästä ole ratkaisevaa
etua tavanomaisten ohjustenkaan sijoituspaikkana. Sama pätee vielä enemmän
Venäjän kohdalla, eli Venäjä ei tarvitse Suomea ilmavoimiensa tai
ohjustensa sijoituspaikkana mikäli se sotii Natoa vastaan.

Entä maajoukkojen hyökkäykseen ryhmittymis- ja huoltoalueena? Ainoa
hyökkäyssuunta Suomesta Venäjälle päin, jolla on suurempaa strategista
merkitystä, johtaa kohti Pietaria Karjalan kannaksen kautta. Viime sodat jo
näyttivät, kuinka paha on tulla isollakaan voimalla tuon pullonkaulan läpi,
saati sitten nykyaikaisten tykkien ja kranaatinheittimien suojatessa
aluetta. Todella harva ja huonokuntoinen tieverkko ahtaa joukot muutoinkin
tiiviiksi helposti tuhottavaksi massaksi, ja tekee joukkojen huollosta
todella vaikeaa, talvesta ja kelirikosta puhumattakaan.

Lisäksi jotta Nato saisi tänne merkittävästi joukkoja nopeasti, ne olisi
tuotava joko pohjoisen kautta harvaa tieverkkoa pitkin, tai laivalla läpi
kapeiden Tanskan salmien, joissa ne lähes varmasti tuhottaisiin. Eli ei
sovi Suomi Natolle maajoukkojenkaan hyökkäysalustaksi, Puola, Ukraina yms,
tarjoavat huomattavasti paremmat helpommin huollettavat reitit.
Länteenpäinhän Suomesta ei ole hyvä hyökätä kuin Turkuun, mutta se tuskin
lienee Venäjän kohdelistalla kärkipäässä?

On ollut myös puhetta Ahvenanmaan merkityksestä Itämeren kulunvalvonnalle.
Tanskan salmista lähtien suhteellisen kapean ja pienialaisen meren
liikennöinti sota-aikana, isommalla laivalla, tapahtui se sitten rahti- tai
sota-aluksella lienee kuolemaa halveksuva teko. Norja, Ruotsi, Tanska,
Saksa, Puola, Liettua, Latvia, Viro, Venäjä ja Suomi kykenevät kaikki
estämään tuolla alueella liikkumisen, lisäksi epäilen että kaikki
mahdollisen sodan osapuolet kylvävät Itämeren täyteen miinoja. En usko että
edes Venäjä laskee kovinkaan suurta merkitystä Pietarin satamalle, mikäli
joutuu sotimaan Natoa vastaan. Liekö koko merellä edes aluetta jonne jonkin
maan rannikkotykistö ei ylettyisi?

Olen keksinyt ainoastaan kaksi asetta, jonka sijoituspaikkana Suomi soisi
kenellekään huomattavaa strategista etua, ja ne ovat Naton ydinohjus ja
Naton uusi ohjus"torjunta"järjestelmä. Laukaistuna ensi-isku aseena
Suomesta Pietariin, Muurmanskiin ja Moskovaan, ydinohjuksen lentomatka on
niin lyhyt, ettei Venäjä todennäköisesti pysty niitä torjumaan. Samoin tuo
torjunta järjestelmä estäisi Venäjän ohjuksien tehokkaan käytön.

Käsittääkseni tämä uhka on niin vakava, että mikäli Suomi todella anoisi
Naton jäsenyyttä, Venäjän saattaisi olla pakko oman turvallisuutensa vuoksi
vallata Suomi välittömästi, ennen jäsenyyden saavuttamista. Viimeistään
sodan syttyessä, Nato jäsenyys takaisi Suomelle sijoituksen ensimmäisien
tuhottavien kohteiden joukossa.

Eli Suomen pyrkimys Naton jäseneksi on ainoa sotilaallinen syy hyökätä
Suomeen?!?

Taloudellisia syitäkään ei ole kovin monia, Suomen ainoa todella arvokas
luonnonvara on puhdas pohjavesi, jota mm. Nestle jo
havitteleekin. Venäjällä, kuten Ruotsilla ja Norjallakin sitävastoin on
omat, hyvinkin riittävät puhtaat pohjavedet omasta takaa, eli naapuri
valtioillamme ei ole taloudellista syytä hyökätä Suomeen. USA kyllä
haluaisi Suomen pohjavedet omaan käyttöönsä, mutta tuskin uskaltaa hyökätä
Suomeen vaikka emme Natoon liittyisikään.

Tilanteen ollessa tämä, Suomen paras turva on pysytellä edelleenkin
puolueettomana valtiona, ja ylläpitää hyvät välit kaikkiin naapuri maihin.
Euroopan maiden puolustusliitto ei nykytilanteessa toisi juuri muuta kuin
kustannuksia. Liittoutuminen Naton kanssa vaikuttaa taas olevan lähes varma
keino saattaa Suomi sekä sotaan, että vararikkoon.

Asia on todella vakava, ja se tulisi ehdottomasti nostaa esille ja yleiseen
keskusteluun jotta pystyisimme tekemään parhaita ratkaisuja tilanteessa
jossa ei ole varaa virheisiin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän jormaajaakkola kuva
Jorma Jaakkola

Peter:

"Käsittääkseni tämä uhka on niin vakava, että mikäli Suomi todella anoisi
Naton jäsenyyttä, Venäjän saattaisi olla pakko oman turvallisuutensa vuoksi
vallata Suomi välittömästi, ennen jäsenyyden saavuttamista. Viimeistään
sodan syttyessä, Nato jäsenyys takaisi Suomelle sijoituksen ensimmäisien
tuhottavien kohteiden joukossa."

Juuri näin.

Muutama täsmäisku strategisiin paikkoihin halvaannuttaisi Suomen, jolloin valtaaminen olisi helppoa.

Käyttäjän esalehtinen kuva
Esa Lehtinen

Venäjän poliittisessa ja sotilaallisessa johdossa täsmälleen tiedetään NATOn luonne ja tarkoitus: puolustusliitto.

Venäjän johdon retoriikasta taas vastuussa ovat kuulijat. Valitettavan monet ovat Suomessa Venäjän henkisessä ohjauksessa.

Käyttäjän RikuReinikka kuva
Riku Reinikka

Puolustusliitto... Ei.

Sotilasliitto... Kyllä.

Olemassaolonsa aikana Nato ei puolustustarkoituksessa ole kertaakaan käyttänyt sotilaallista voimaa. Ilman YKTN:n mandaattia suoritettuja hyökkäystoimia sen sijaan on nähty.

Mielestäni Naton ensimmäinen pääsihteeri lordi Ismay kiteytti sotilasliiton sielun hyvin selväsanaisesti sanomalla Naton tavoitteen olevan:

"to keep the Russians out, the Americans in, and the Germans down"

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Regnum.ru ei ole innoissaan Suomen havittelemasta puolustussopimuksesta Yhdysvaltain kanssa. Sen eilisen jutun kuvituksena on legendaarisen Kukryniksyn pilapiirros vuodelta 1966. Regnum päättää juttunsa Putin-sitaattiin: "Nato haluaa taistella viimeiseen suomalaiseen sotilaaseen, mutta Venäjä ei sitä halua."

"Finland says it is nearing security deal with US amid concerns over Russia," kirjoittaa puolestaan the Guardian. Kuitenkin: "There was no immediate response from the Pentagon on a potential agreement." Alexander Stubbin ministerikaudella Suomella oli hyvät henkilökohtaiset suhteet Yhdysvaltain johtoon, mutta en tiedä, mikä on tänä päivänä tilanne.

https://regnum.ru/news/polit/2170007.html

https://www.theguardian.com/world/2016/aug/22/finl...

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Yhdysvaltain varapresidentti Joe Biden tapaa Latvian reissullaan Baltian maiden johtajat ja käy lisäksi Tukholmassa. Mihin jäi Suomi?

https://www.whitehouse.gov/the-press-office/2016/0...

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

''Naton kyky voittaa sota on hyvinkin kyseenalainen, sota kestäisi todennäköisesti
useita vuosia.''

Sota on valtava taloudellinen ponnistus. Armeija marssii vatsallaan. Venäjällä on huolto aina sakannut.

Puna-armeija ei olisi koskaan marssinut Berliiniin, ilman USA:n valtavaa taloudellista tukea. Pelkästään erilaisia ajoneuvoja toimitettiin lähes miljoona kappaletta. Joka kolmas venäläinen söi amerikkalaista ruokaa jne.

Ei tässä plogissa pelkästään moittimista ole, mutta Venäjä on taloudellisesti heikossa hapessa. Muuten niiden joukot olisivat jo Ukrainan länsirajalla.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Mielenkiintoista on milloin Kiina vaatii Mandsuuriansa palauttamista ?

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Blogin ensimmäisessä kappaleessa lukee: "... varsinkin tuota viimeksi Romaniaan asennettua ohjus"puolustus" järjestelmäänsä, joka käytännössä on sekä ohjustorjunta-, että ensi-iskuase".

Pyydän kirjoittajaa kuvaamaan täsmällisemmin tuon viimeksi Romaniaan sijotetun ohjusjärjestelmän sotatekniikkaa eri komponentteineen, ja ennen kaikkea sen hyökkäyksellistä käyttömahdollisuutta.

Mitä tekemistä "Naton ydinohjuksilla" on "Naton uuden ohjus"torjunta"järjestelmän kanssa"? Onko jonkin Nato-maan operatiivisessa käytössä ydinräjähteellä aseistettu torjuntaohjus?

Pohjois-Atlantin liitolla järjestönä ei tietääkseni ole suoraan käytettävissään ja alaisuudessaan mitään muuta merkittävää sotakalustoa kuin AWACS-valvontakoneet monikansallisine miehistöineen. Kaikki muut asejärjestelmät ovat Naton jäsenmaiden hallinnassa, joten onko tarkoitus viitata Yhdysvaltain (tai Britannian tai Ranskan) ydinohjuksiin tai näiden maiden torjuntaohjuksiin Naton muiden jäsenmaiden valtioalueella? Vai onko kirjoittajan tiedossa tältä osin perusteellinen organisaatiomuutos Natossa, jota tiedotusvälineet eivät ole uutisoineet?

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Jassoo. Kirjoittaja heittää ensin pitkän pläjäyksen Kremlin agendan mukaista disinformaatiota, mutta sitten kun tekstistä jotakin kysytään, jopa absurdin otsikon keskeiseen väitteeseen liittyen, eipä yhtäkkiä olekaan mitään sanottavaa -- eikö Moskovasta vielä annettukaan vastausta vai eikö alkuperäinen kirjoittaja olekaan tavoitettavissa?

"Sijaistoimijoiden käyttäminen sekä oikeudellisten ja institutionaalisten välineiden tahallinen väärinkäyttö on kolmas Venäjän muuttuneen toiminnan vuoksi aktivoitunut riski. Perustasolla tämä tarkoittaa yksittäisten henkilöiden, järjestöjen tai yritysten käyttämistä Venäjän haluaman politiikan edistämiseksi. Tämä tarjoaa mahdollisuuden kieltää Venäjän osallisuus sekä hämärtää tapahtumien tai toimien taustalla olevien intressien tai rahan lähdettä."

(Venäjän muuttuva rooli Suomen lähialueilla. Elokuu 2016. Valtioneuvoston selvitys ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 34/2016)

Että tämmönen tappaus tällä kertaa.

Käyttäjän RaunoKujala kuva
Rauno Kujala

Suomen tehtävänä kannattaa olla, ihan itsensä vuoksi,vakauden ylläpitäminen Pohjolassa ja politiikan ennakointi. Tältäosin Paasikiven teesit pätevät kaikiltaosin puolueettomuuspolitiikan kehittämiseksi edelleen.Viimevuodethan sitä eivät ole olleet.

Toimituksen poiminnat