*

Peter Fryckman Minun puolueeni on Suomi

Suomea vaivaa työpaikkapula ei työntekijäpula

 

Suomea uhkaavasta työvoimapulasta on peloteltu vuosikaudet, ja sitä on käytetty esimerkiksi perusteena maahanmuutolle. Huomiotta on jäänyt työpaikkapula. Työpaikkapula on suuri ja todellinen ongelma, Suomen tulevaisuuden uhka. Teolliset työpaikat ovat vähentyneet parinkymmenen viimeisen vuoden aikana merkittävästi, tämä on erittäin huolestuttavaa, teollisen työpaikkojen määrä on kansantalouden kunnon kivijalka. Pelkät palvelut eivät maata rakenna. Toki teollisten työpaikkojen vähentymiseen on vaikuttanut myös teollisuuden rakennemuutos. Digitalisaation myötä monet ennen ihmiskäsin tehdyt teolliset työt ovat kadonneet.

Nyt pitäisi kiireesti löytää korkean teknologian teollisuudenaloja. Insinööriosaamista meillä on. Miten onnistuisimme yhdistämään esimerkiksi energiatehokkuuden ja ympäristönsuojelun uusiksi korkean teknologian tuotteiksi? Paitsi valmistaa ja viedä korkean teknologian teollisuustuotteita, Suomella olisi loistavat mahdollisuudet viedä myös niihin liittyvää osaamista.

Työpaikkapulan ratkaisemisessa Suomi pitää reivata houkuttelevaksi kohteeksi investoida ja perustaa tänne yrityksiä. Yhteiskuntaamme pitää saada yritysystävällinen ilmapiiri. Edelleenkin yrittäjiä pidetään Suomessa monesti ahneina riistäjinä, ei maan talouden ylläpitäjinä. Kilpailukykyneuvotteluissa oikeistohallituksemme kumarteli ay-liikkeen suuntaan, yrittäjien mielipiteet eivät paljoa kiinnostaneet - eivät myöskään mediaa. Vakaa veropolitiikka on merkittävä tekijä investointihalukkuudelle, samoin työllistämiskustannusten kohtuullisena pysyminen ja niiden ennustettavuus. Tärkeää on myös turvata kohtuuhintainen energia. Suomen teollisuus ei pyöri risuilla.

Tarvitsemme Suomeen riskinottokykyisiä yrittäjiä. Lähihistoriamme ei tähän kuitenkaan kannusta. Merkittävä kannustin olisi tunnustaa, miten epäisänmaallisesti 1990-luvun alun lamassa yhteiskuntamme  laman pääarkkitehtina presidentti Koivisto  romutti monen yrittäjän elämäntyön. Valtava määrä omaisuutta ryöstettiin valtiolle. Valtava määrä osaamista annettiin kuihtua. Valtava määrä verotuloja on menetetty, kun yritykset syöstiin konkurssiin, yrittäjät liiketoimintakieltoon ja työntekijät työttömyyskortistoon. Samalla Suomeen kylvettiin siemen monen sukupolven työttömyydelle, osaavat ihmiset ajautuivat katkeruuteen ja kaljatuoppien äärelle syrjäytymään. Esimerkiksi vuonna 1994 verottaja ajoi nurin yli 1400 yritystä, 1.661 miljardin markan enimmäisverolla /virtuaalivelalla. Varsinaisen veron aikanaan sitten ollessa noin 480 miljoonaa markkaa. Pesänhoitajat palauttivat tuosta verottajalle 28 miljoonaa markkaa. Kannattiko tuolla 28 miljoonalla markalla panna yli 1400 yritystä nurin ja sen myötä yli 10 000 ihmistä menetti työpaikan?

Samassa valtio/asianvalvojat rikastuttivat epäkelvolla tavalla pesänhoitajia. Tuosta 1.661 miljardin virtuaalivelasta konkurssipesien hoitajat tilittivät valtiolle vain 28 miljoonaa markkaa. Sopiikin kysyä, missä on 98 %? Täytyy myös muistaa, että virtuaalivelalla konkurssiin ajetut yritykset eivät enää konkurssiin menon jälkeen pysty oikaisemaan virtuaalivelkaa oikeaksi missään instanssissa Suomessa. Tämä, jos mikä on yrittäjää kohtaan suorastaan rikollista toimintaa.

Yrittäjistä tehtiin 1990-luvun alun laman pahiksia, ei ollut malttia antaa aikaa eikä nähdä kokonaisuutta  yksittäinen suomalainen yrittäjä oli hyvin pieni lenkki koko maailmaa 1990-luvun alussa mullistaneessa ideologisessa, poliittisessa, taloudellisessa ja teknisessä muutosvyöryssä. Toki yrittäjät tekivät hekin virhearviointeja ja ottivat reippaasti lainaa, kun sitä pankeista kultalautasella tyrkytettiin, mutta yrittäjien pitäminen ikuisessa velkavankeudessa ja ulosottokierteessä on kohtuutonta, myös kohtuutonta isänmaan resurssien tuhlaamista.

Nämä 1990-luvun alun laman uhreiksi joutuneet suomalaiset yrittäjät tarvitsevat vihdoinkin kunnianpalautuksen ja mahdollisuuden taas tehdä työtä; mikäli haluavat enää heidät nitistäneen isänmaan hyväksi toimia.

Niin kauan kuin laman yrittäjäuhrien ulosottokierteelle ei tehdä mitään, eikä palauteta tosiasiat tunnustaen 1990-luvun lamassa konkurssiin ajettujen ja ajautuneidenyrittäjien kunniaa, työpaikkapula ei Suomessa helpota  ei ole motivaatiota työllistää. Tässäkin asiassa on olennaista päätöksentekohalu ja -kyky.

Päättämättömyys on ajanut Suomen perikatoon.

Peter Fryckman

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Mantra on ollut vuosia, työtä, työtä, työtä. Hyödyllistä tuottavaa työtä ei kuitenkaan voi tehdä jos ei tiedä mitä tekisi. Neuvostoliitossa kaikilla oli töitä ja silti valtakunta hajosi.

Käyttäjän JanisPetrus kuva
Juha Hämäläinen

Meillä kolistellaan tynnyreitä, jotta loputkin avut ja edut saataisiin pois hallintoalamaisilta!

http://janispetrus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222767...

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Kuinka kauan meinataan jatkaa tuota itkemistä yrittäjävastaisuudesta,kun yrittäjillä on kaikki kortit omissa käsissä vaikuttaa siihen asiaan?

Radiota kuunnellessa noin puolet mainoksista on vain yrittäjille...milloin voi hakea halpaa liittymää tms. Kerro missä se raja tulee,että itkeminen loppuu ja miksi se silloin loppuisi?

Minun epäilykseni on nyt vuoden ollut,että palaamme uudenlaiseen aristokratiaan ja sitä kautta uudenlaiseen feodalismiin. Sitä ennen ei olla tyytyväisiä vaan päivittäinen itkeminen yrittäjävastaisuudesta vaan jatkuu. Mutta minun epäilykseni on sivuseikka nyt tällä keraa.

Käyttäjän KalervoNiementaus kuva
Kalervo Niementaus

Pekka sanoo että meillä on satojatuhansia piilopaikkoja, joten sen mukaan mennään.
Työttömät voisi mennä töihin, niin loppuisi tää urputus työttömistä.

Käyttäjän pii3719 kuva
Pertti Ikonen

Siis Nokiahan rahasti menestyksekkäästi kaksi-jalkaisia eikä myynyt yhtään mitään perinteiselle teollisuudelle. Nokian Kaapelit ja Kaapelikoneetkin rapautuivat kun Ollilla taloon tuli. Siis on ihan selkeä asia, että teollisuudesta ei heru varoja kansan hyväksi vaan kansan on ryhdyttävä aukaisemaan kukkaroittensa nyörejä tuleville hömpille ja humpille => kännyköiden laajamittaisile sovelluksille - jos meinataan säilyttää "hyvinvointi".

Toimituksen poiminnat